EU:n metsäkatoasetus kolahtaisi myös Suomen naudanlihantuotantoon – Vuoden 2021 alun jälkeen raivatulla pellolla tuotettu naudanliha ei kelpaisi markkinoille

Euroopan komission marraskuussa julkaisema metsäkadon ehkäisemiseen tarkoitettu asetus koskettaisi toteutuessaan Suomessa etenkin naudanlihan tuotantoa. Ehdotuksen mukaan vuoden 2021 alusta ja sen jälkeen raivatulla pellolla tuotettu naudanliha ei olisi markkinakelpoista, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM).

Lakialoitteen tavoitteena on ehkäistä tiettyjen EU:n ulkopuolella tuotettujen, metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille. Voimaantullessaan säännökset koskisivat myös EU:n sisämarkkinoita.

Komission ehdotus koskee nimenomaan pellonraivauksesta aiheutuvaa metsäkatoa, koska 80-90 prosenttia maailman metsäkadosta aiheutuu maataloustuotannon laajentumisesta. Tuoteryhmiä, joihin sääntely kohdistuu, on kuusi: soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, nautakarja ja puu sekä niitä sisältävät tai niistä valmistetut tuotteet. Tulevaisuudessa listalle voitaisiin lisätä muutakin.

Ehdotuksen käsittely neuvoston työryhmässä on alkanut. EU-ministerivaliokunta linjasi valtioneuvoston kannan ehdotukseen viime viikolla. Valtioneuvoston istunnon jälkeen asia etenee eduskunnan käsiteltäväksi.

Suomessa raivataan peltoa noin 2 000–4 000 hehtaaria vuodessa. Raivaustarvetta pyritään vähentämään muun muassa tilusjärjestelyillä.

Valtioneuvosto katsoo, että pellonraivausta koskeva takaraja tulisi asettaa aikaisintaan vuoden 2021 loppuun, jolloin ehdotus julkaistiin ja toimijat ovat voineet olla sääntelystä tietoisia.

Komission ehdotuksessa metsitystä ei voi käyttää kompensoimaan pellonraivausta. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää kuitenkin metsitystä kansallisesti tärkeänä keinona vähentää maankäytön päästöjä.

Suomen EU-komission käsiteltäväksi toimittamaan CAP-suunnitelmaan vuosille 2023–2027 liittyy vaatimus, että vuoden 2022 jälkeen maatalousmaaksi muusta käytöstä raivaamalla tai muutoin otettu ala olisi oltava pysyvästi nurmella. Vaatimus koskisi myös aloja, jotka siirtyvät turvetuotannosta pelloksi.

Vaatimuksen odotetaan vähentävän kiinnostusta raivata tai muutoin ottaa käyttöön uutta maatalousmaata. Ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen on kaikkien viljelijätukien täysimääräisen saamisen edellytyksenä.

Uusille raivioille ei jatkossakaan makseta luonnonhaitta-, ympäristö- ja luomukorvauksia eikä kansallisia tukia.

CAP-suunnitelma on parhaillaan komission käsittelyssä, ja siihen voidaan joutua tekemään muutoksia. Komission hyväksyntää odotetaan viimeistään alkusyksystä 2022. Tarkemmista vaatimuksista on tarkoitus säätää kansallisesti vuoden 2023 alussa voimaan tulevilla säädöksillä.

Lue myös:

"Ilmastokeskustelu käy nyt ylikierroksilla" – Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi perää malttia ja kaipaa viljelijöille pitkäjänteisiä kannusteita päästöjen vähentämiseen