Lassi Kähkönen sanoo olevansa kokeilunhaluinen ja innokas oppimaan uutta. Erehdykset ja virheistä oppiminen kuuluvat asiaan. Toimintakuntoisen generaattorin ohjaus käy vaivattomasti ohjauspaneelin kautta. Kuva: Ilpo Paananen
Lassi Kähkönen lähti buumiin mukaan 7 vuotta sitten: ”Biokaasulaitoksen reaktori on yhtä arvaamaton kuin lehmä”
Valtimolaisen Lassi Kähkösen maitotilalla lietelanta jalostuu biokaasulaitoksessa lämmitysenergiaksi ja hajuttomaksi lannoitteeksi.TilaajalleNurmes
Sääsuojalla katetun kaasuvaraston vuotoepäilyn takia kaasuntuotanto jouduttiin kesällä keskeyttämään Lassi Kähkösen maitotilalla Nurmeksen Valtimolla. Kuva: Ilpo PaananenMaidontuottaja Lassi Kähkönen kuuluu niihin ennakkoluulottomiin maanviljelijöihin, jotka lähtivät maatilakoon biokaasulaitosten rakentamisbuumiin mukaan. Tavoitteena oli käyttää maitotilalla vuosittain syntyvä 6 000-7 000 lietelantakuutiota biokaasun valmistukseen ja hyödyntää lämmitysenergiana sekä sähkön tuottamisessa. Biokaasun tuotanto käynnistyi vuonna 2018 odotusten mukaisesti.
”Biokaasulla tuotettu energia on sinällään edullista, vaikka hankintakustannukset ovat rasitteena. Laitoksen itsensä tarvitsema sähkönkulutus on vähäinen”, Kähkönen kertoo.
Kähkösen tilalla biokaasu on pääosin korvannut hakkeen käytön lämmitysenergiana. Haketta on tarvittu lähinnä laitoksen häiriötilanteiden aikaan. Alkuperäinen tavoite oli korvata myös tilan vuosittainen 100 000 kWh kulutus itse biokaasulla tuotetulla sähköllä.
”Generaattorin kanssa oli heti alussa ongelmia ja sähköntuotannon kokeilu jäi vielä kesken.”
Kähkönen luottaa siihen, että sähköntuotantoon päästään aikanaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena.
Laitos on tuottanut ensimmäisten kuuden toimintavuoden aikana biokaasua 320 000 kuutiota.
”Uuden kehittämisessä tulee aina ongelmia eikä täydellistä laitosta ole olemassakaan.”
Se, ettei biokaasua toistaiseksi käytetä sähköntuotantoon, merkitsee sitä, että lämmitysenergiaa kertyy yli oman tarpeen.
”Ylituotantoa on purettu lämmittämällä konehalleja tavanomaista enemmän.”
Kähkönen kertoo lähteneensä biokaasun tuottajaksi mielenkiinnosta ja myöntää viljelijöiden investointihalukkuuden biokaasulaitosten rakentamiseen hiipuneen.
”Suuntaus on rakentaa suurempia yhteisiä yksiköitä. Nythän isoilla tiloilla laitosten investointikulut liikkuvat jo miljoonaluokassa.”
Kähkösen 700 kuution reaktorin ja 1 600 kuution kaasuvaraston käsittävän laitoksen rakentamiskustannukset olivat 300 000 euroa, johon hän sai 40 prosenttia investointitukea.
”Tähän prosessista saatuun lannoitteeseen olen tyytyväinen ja erityisesti tämä lannoitteen hajuttomuus on plussaa.”
Investoinnin laskettiin maksavan itsensä takaisin reilussa kymmenessä vuodessa. Sähkön tuotannon myötä tilasta piti tulla myös energiaomavarainen.
”Aikarajat ovat mielestäni turhia, koska niihin ei voi vaikuttaa. Biokaasulaitoksen reaktori on yhtä arvaamaton kuin lehmä”, Kähkönen vertaa.
Viljelijä joutuu tekemään valintoja, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Erehdykset ja niistä oppiminen kuuluvat asiaan. Maatalouden joutuminen poliitikkojen ja luonnonsuojelijoiden silmätikuksi ei sekään paranna viljelijän asemaa.
”Uuden kehittämisessä tulee aina ongelmia eikä täydellistä laitosta ole olemassakaan.”
Tilan 140 lehmän ja vastaavan kokoisen nuorkarjan tuottama liete pumpataan lietelantasäiliöstä teknisen tilan lämmönvaihtimeen, jossa liete esilämmitetään ja pumpataan edelleen reaktoriin.
Reaktorissa massaa sekoitetaan tunnin välein ja lisäsyötettä lisätessä. Liete viipyy reaktorin prosessissa noin kuukauden 35-37 -asteisena. Prosessin käynyt hajuton liete jatkaa säiliöön ja voidaan käyttää lannoitteena.
”Tähän prosessista saatuun lannoitteeseen olen tyytyväinen ja erityisesti tämä lannoitteen hajuttomuus on plussaa.”
Tilan peltoala on liki 300 hehtaaria. Nurmen lisäksi viljelyssä on ohraa, kauraa, vehnää sekä hernettä. Viljat viljellään seosviljana ja varastoidaan murskeena aumaan.
”Viljasta saadaan tänä vuonna huippusato. Keskimääräinen viljasato on ollut 300 tonnia, mutta nyt puhutaan 0,5 miljoonasta tonnista.”
Maatila Lassi Kähkönen
Valtimo
Maidontuotanto
Biokaasulaitos 2018
Tavoite: sähköntuotanto ja tilan energiaomavaraisuus
- Osaston luetuimmat
