Kaarle Oeschin luomutilan erikoiskone kylvää ja haraa – sille löytyy hyviä käyttökohteita myös tavanomaisella tilalla: ”Koneella on merkittävä rooli myös nurmen perustamisessa”

Kangasalalaisella luomuviljelijällä, Kaarle Oeschilla, on kolmatta vuotta käytössään 8-metrinen Cameleon-kylvökone, jolla voi myös harata kasvustoja.

Oesch on tyytyväinen hankintaansa koneen monipuolisuuden vuoksi.

”Olen käyttänyt konetta kaikilla tilalla viljelyssä olevilla viljoilla ja palkokasveilla. Suunnitelmissa on aloittaa myös nurmikasvien siemenviljely, jossa Cameleonista olisi hyötyä.”

”Koneella on merkittävä rooli myös nurmen perustamisessa. Osa nurmen siemenistä levitetään viljan kylvön yhteydessä aluskasviksi viljanauhaan ja osa pintaan riviväliin toisen harauksen yhteydessä. Kuivissakin oloissa ainakin aluskasviksi kylvetty siemen itää hyvin”, hän kertoo.

Cameleonissa on iso säiliö lannoitteille ja siemenille. Siihen mahtuu esimerkiksi 2 000 kiloa lannoitepellettiä tai ohran siementä. Kuva: Jouko Kleemola

Haraus voidaan tehdä automaattiohjauksella. Ajourien GPS-jälki tallennetaan kylvön yhteydessä ja tallennettua tietoa käytetään hyväksi haratessa.

”Automaattiohjaus tekee haraamisesta helppoa ja mukavaa”, Oesch toteaa.

Riittävään paikannustarkkuuteen pääsemiseen vaaditaan RTK-tason korjaussignaalia hyödyntävä GPS-laitteisto. GPS:n sijasta voidaan käyttää myös kameraohjattua ajo-opastusta.

Ajourien tallennus ja tarkka paikannus mahdollistavat kylvörivien sijoittamisen eri kohtiin peräkkäisinä vuosina. Kahden vuoden jaksossa pellosta tulee harattua jokainen kohta ainakin kerran.

Haraa voisi käyttää myös tavanomaisilla tiloilla. Harauksen yhteydessä voidaan sijoittaa lannoitetta riviväleihin tai ruiskuttaa riveihin nestemäistä lannoitetta tai kasvinsuojeluainetta.

Cameleonia myyvän Lyckegård Finlandin Boris Lindgård kertoo, että mekaanisessa rikkakasvintorjunnassa tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman suureen kesantoalaan myös puitavien kasvien satovuosina. Tämä tavoite täyttyy, jos kasvia voidaan viljellä leveällä rivivälillä, kuten hernettä tai härkäpapua voidaan.

Oesch on käyttänyt herneellä ja härkäpavulla 33 sentin riviväliä. Tällä rivivälillä rikkakasvien kuritus onnistuu suhteellisen suurella pinta-alalla sadon suuremmin kärsimättä. Hän on harannut kasvustot kahteen kertaan. Ensimmäinen haraus tehdään herne- tai papukasvuston ollessa 5–10 senttistä. Toinen haraus voidaan tehdä vähän ennen kasvuston sulkeutumista. Harausajankohtaa päätettäessä on syytä huomioida myös rikkakasvien koko. Liian suureksi päässeet rikat väistävät helpommin haran terät.

Viljoilla Oesch on käyttänyt samaa riviväliä, mutta siemenet kylvetään 12–15 senttimetriä leveään nauhaan. Kylvö onnistuu samalla vantaalla kuin rivikylvö. Terän alle asennetaan jakaja, joka levittää siemenet nauhaksi. Koneen terien vaihto vie Oeschin mukaan puolisen tuntia.

Koneen taakse asennettava jälkihara tasoittaa työjälkeä ja varmistaa, että rikkakasvit on nostettu maan pinnalle. Kuva: Jouko Kleemola

Terät on kiinnitetty vantaisiin tapeilla, jotka irrottamalla vaihto onnistuu. Samoilla vantailla voi myös sijoittaa siemenriviin rakeista tai pelletöityä lannoitetta. Lisäksi piensiementen, kuten aluskasvien, kylvämisen voi tehdä samoilla vantailla joko kylvörivin päälle tai väleihin.

Kylvettäessä viljoja nauhaan pidetään siemenmäärä samana kuin normaalissa rivikylvössä. Tästä seuraa, että nauhan sisällä kasvuston tiheys on suuri.

”Tiheä kasvusto nauhassa auttaa viljoja kilpailemaan rikkakasvien kanssa”, Lindgård valaisee.

Vaikka uusi kone on hyvä apuri, toteaa Oesch hyvän luomusadon perustan rakentamisen alkavan tehokkaasta nurmen lopettamisesta.

”Hyvin toteutettu nurmen lopetus pienentää huomattavasti viljelykierrossa seuraavien viljojen ja palkokasvien rikkakasvipainetta. Kun rikkakasvipaine saadaan nurmen jälkeen riittävän pieneksi, myytävien kasvien satovuosien määrä voidaan kasvattaa ainakin neljään”, Oesch sanoo.

Haran teho näkyy siistinä jälkenä. Kuva: Jouko Kleemola