Lampaanlihan yhteismarkkinointi nytkähti vireille – "Tuntuu, että meillähän alkaa olla ratkaisu käsillä"

Kotimaisen lampaanlihan yhteismarkkinoinnista on puhuttu ja yhteistä menekin edistämistä on haaveiltu alalle jo vuosikausien ajan.

Alan tuoreimmassa sidosryhmätapaamisessa asia tuntui nytkähtävän vihdoin kohti toteutumista, kun Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti lupautui suunnittelemaan hanketta aiheesta.

"Koko ketjun osaamista ja panosta tarvitaan, jotta saamme aikaan aidosti koko ketjua palvelevan hankesuunnitelman", muistutti projektipäällikkö Jaakko Tukia JAMK Biotalousinstituutista.

Sähköisessä sidosryhmätapaamisessa oli melko positiivinen tunnelma. Osallistujille tehdyn ennakkokyselyn mukaan lampaanlihan kysyntä tuntuu olevan kasvussa, kertoi Pohjanmaan lammasosuuskunnan toimitusjohtaja Anniina Holopainen.

Hän oli päivän päättäneeseen markkinointihankkeen lähtölaukaukseen tyytyväinen.

"Yhdessä voidaan tehdä markkinointia ja brändäystyötä, ja rahoitustakin siihen tuntuu olevan saatavilla. Tuntuu, että meillähän alkaa olla ratkaisu käsillä."

Iloisia kommentteja kuului myös muiden osallistujien joukosta.

"Käsissämme on tähtituote, josta pitää vain kertoa, ei sitä tarvitse verrata mihinkään", totesi Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Petri Leinonen.

Kuluttajien kanssa kannattaa käydä vuoropuhelua ja kertoa mahdollisimman paljon tuotannosta, rohkaisi ruotsalaisen Svenskt Kött -organisaation toiminnasta kertonut Isabel Moretti.

"Vuoropuhelu kuluttajien kanssa on hyvin antoisaa ja tehokasta."

Svenskt Kött esittelee ruotsalaista lihantuotantoa, ja perustelee, miksi kotimainen liha on hyvä vaihtoehto. Työn rahoittavat mukana olevat lihatalot ja tuottajajärjestöt, julkista tukea toiminta ei saa.

Lihan kulutuksen omavaraisuusaste on Ruotsissa jonkin verran pienempi kuin Suomessa. Lampaanlihan kulutuksesta 30 prosenttia on ruotsalaista, sianlihasta ruotsalaisen osuus on 76 prosenttia ja naudanlihasta 56 prosenttia.