Ilmastonmuutokseen sopeuduttava pikaisesti
Laaja suomalainen tutkimushanke perää pikaisia toimia maa- ja metsätalouteen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Sopeutuminen on jäänyt vähälle huomiolle, kun keskustelun pääpaino on ollut muutoksen hillitsemisessä.
Kuva: Kari Salonen”Luonnosta riippuvaisten elinkeinojen on toimittava heti, sillä hillintätoimet vaikuttavat vasta vuosikymmenien päästä. Suomi kokee ilmastonmuutoksen seuraukset etunenässä”, professori Pirjo Peltonen-Sainio MTT:stä toteaa.
Lähes sata tutkijaa työllistänyt kolmivuotinen Vaccia-hanke tutki ilmastonmuutoksen vaikutusta luonnosta riippuvaisiin elinkeinoihin.
Peltonen-Sainio pitää ilmastonmuutosta maataloudelle pääasiassa mahdollisuutena. Kevään aikaistuminen pidentää kasvukautta, jolloin tuotantokyky kasvaa ja viljelyä voi monipuolistaa.
Vesiensuojelu tulee entistä tärkeämmäksi ilmaston muuttuessa. Eroosioherkällä alueella kiintoaineskuormitus lisääntyy noin 15 prosenttia ja epäorgaanisen typen kuormitus noin viisi prosenttia. Syynä tähän ovat leudot talvet, jolloin maa on pitkään sulana ja vesi liikkuu pelloilla talvellakin.
Tutkijat suosittelevat jättämään pelloille talveksi kasvipeitteisyyttä ravinnehuuhtoutumisen vähentämiseksi. Syyskylvösten suosiminen edesauttaa kasvipeitteisyyden ylläpitämisessä.
Yksi konkreettinen ehdotus viljelijöille on siirtyminen kynnöstä sänkimuokkaukseen, jolloin kiintoaines- ja typpikuormitus vähenevät merkittävästi.
Myös metsätaloudelle ilmastonmuutos on mahdollisuus. ”Vaikka sienitaudit ja myrskyt lisääntyvät, tuotannon kasvu kompensoi mahdollisia tuhoja”, tutkijatohtori Pasi Kolari Helsingin yliopistosta uskoo.
Sopeutumistoimina metsätaloudessa ovat esimerkiksi taimikonhoidosta huolehtiminen sekä männikön kasvattaminen tarpeeksi tiheänä, jotta sen laatu ei kärsi rehevöitymisen seurauksena.
Ilmaston lämmetessä myös nopeakasvuisten lehtipuiden ja tammen kasvatus voi olla tuottoisaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat