Sellutehtaan ylijäämäkalkki kiertää pellolle maanparanteeksi

Uudellamaalla Pukkilassa pellolla jyristää traktori perässään kalkinlevitysvaunu. Koneen ympärillä pöllyää aivan tavallisen näköinen kalkkipilvi.

Näky hämää: meneillään ei ole mikään ”tavallinen” kalkinlevitysurakka. Viljelijä Jukka Lehtimäen pellolla harjoitetaan nyt ihan konkreettisesti paljon puhuttua kiertotaloutta.

Kiertotaloutta kalkinlevityksestä tekee kalkin alkuperä. Sitä ei ole tuotu pellolle suoraan kaivoksesta vaan sellutehtaalta, jossa poltettua kalkkia tarvitaan laitoksen suljetussa kemikaalikierrossa.

Jos kierrosta poistetulle kalkille ei olisi peltokäyttöä, siitä tulisi tehtaalle jätettä.

Rakennekalkkina käytettävä sammutettu kalkki reagoi maaperässä savespartikkeleiden kanssa niin, että maan mururakenne paranee. Samalla maan pH nousee kuten kalkittaessa muutenkin, kertoo Soilfoodin viljelijäasiakassuhteista vastaava Sampo Järnefelt.

Rakennekalkki on vain yksi esimerkki niistä kierrätetyistä ravinne- ja maanparannusvalmisteista, joita keväällä perustettu Soilfood tarjoaa viljelijäasiakkailleen.

”On ravinnelietteitä, rakennekalkkia ja ravinnekuituja. Lisäksi löytyy hiveniä ja ravinteita vaikkapa naudanlietteen väkevöintiin.”

Ravinnekuituja eli orgaanisia maanparannuskuituja syntyy sellu- ja kartonkiteollisuuden sivutuotteena.

Järnefeltin mukaan ravinnekuitu lisää huomattavasti maassa olevan orgaanisen eli eloperäisen aineksen määrää, joten se parantaa maan kasvukuntoa. Koska siinä on myös runsaasti ravinteita, se ei sido hajotessaan maassa olevaa typpeä eikä näin romahduta pellon sadontuottoa levityksen jälkeisenä vuonna.

Orgaaniseen ainekseen sitoutuneet ravinteet eivät myöskään ole huuhtoutumisherkkiä vaan vapautuvat kasvien käyttöön, Järnefelt lisää.

”Se sopii erinomaisesti esimerkiksi lopetettaville nurmille. Kuitu patteroidaan pellolle talvella ja levitetään kuivaan aikaan kesällä. Näin se ei aiheuta pellon tiivistymistä. Myös sänkilevitys toimii hyvin.”