
Kymmenen euroa paketti? Odotetun laskun sijaan kahvin hinnat ovat nousseet kaupoissa edelleen (MT 12.11.).
Hinnat ovat järisyttäviä — ainakin jos vertaa siihen, mihin menneisyydessä on totuttu.
Helpotusta ennätyskorkeisiin hintoihin ole tällä hetkellä näkyvillä, kertoi syyskuussa Arvid Nordquistin hankintapäällikkö Wilhelm Nordquist (MT 15.9).
Maailman kovin kahvinjuojakansa voi joutua tottumaan siihen, ettei entisiin aikoihin ole paluuta.
Mutta miksi kahvi sitten kallistuu? Kenian ylänköalueella yksi vastaus näkyy bussin ikkunasta.
Matkalla kahvin tutkimuslaitokselle bussi huristelee Ruirun kaupungin läpi.
Ruiru on paraatiesimerkki kahvin väistymisestä. Monien entisten kahviplantaasien tilalla seisoo kiinteistöjä. Osalla alasta viljellään kahvin sijaan maissia.
Kahvi ei ole ollut monille paikallisille viljelijöille ennenkään kultakaivos. Olosuhteiden koventuessa sen viljelystä on tullut yksinkertaisesti kannattamatonta.
”On liian kuuma ja vettä on liian vähän”, kiteyttää tutkija Elijah Kikuvi maatalouden ja kotieläintuotannon tutkimuslaitos KALRO:sta.
Kenia ei ole haasteen kanssa yksin. Koko maailmassa kahvinviljelyyn soveltuva ala voi puolittua seuraavan 25 vuoden aikana, arvioidaan The Climate Instituten vuonna 2016 julkaistussa raportissa.
Queenslandin yliopiston tutkimuksessa arvioitiin, että yli puolet kahvilajikkeista voi tulevaisuudessa kadota kokoaan.
Kenialaiset voivat tulla toimeen ilman kahvia suomalaisia helpommin. Vaikka kahvi on kasvattanut suosiotaan, maassa juodaan ennemmin virvokkeena teetä. Kahvi tuotiin maahan Ranskan suurlähettiläiden mukana.
Vielä kymmenen vuotta sitten Kenia oli suurimpien tuontimaiden joukossa myös Suomessa.
Nykyisin raakakahvien suurimmat tuontimaat löytyvät Kolumbiasta, Brasiliasta ja Hondurasista.
Jos kaadamme metsää kahvipeltojen tieltä, emme saa myytyä kahvia Eurooppaan.
Kahvialan kasvatusta ei Keniassa voi tehdä raivaamalla metsää, Kikuvi huomauttaa.
EU:n metsäkatoasetus edistää täällä metsien suojelua, sillä se rajoittaa puiden kaatamista uusia kahviplantaaseja varten. Jos kiistelty asetus siis pysyy voimassa.
”Jos kaadamme metsää kahvipeltojen tieltä, emme saa myytyä kahvia Eurooppaan.”
Yli puolet kenialaisesta kahvista viedään Eurooppaan, joten markkina on edelleen merkittävä.
Yhtenä ratkaisuna kahvin ahdinkoon ovat sietokykyisemmät kahvilajikkeet. KALRO:ssa testataan useita lajikkeita, jotka kestävät perinteisiä paremmin kuivuutta ja tuholaisia.
Satotappioita vähennetään myös peltometsäviljelyllä, eli kahvin kasvattamisella esimerkiksi isompien hedelmäpuiden varjossa.


Maan myynti voi myös olla kahvia tuottoisampaa. Keniassa kahvipuista hedelmät poimitaan käsin.
Yhdessä puussa marjoja on kaikissa kasvuvaiheissa, joten korjuuta ei voi tehdä esimerkiksi ravistamalla puuta.
Kahvijätti Brasiliassa tehdään myös koneellista korjuuta. Pääosin koneilla korjataan robusta-kahvia.

Varsinainen aarre, kahvipapu, löytyy hedelmän sisältä. Kuudesta kilosta hedelmiä saadaan noin kilo kahvia.
Hedelmistä saadaan viljelmille maanparannusainetta. Hedelmiäkin voi syödä, mutta käytön haasteena on säilyvyys ja pitkät kuljetusmatkat.
Muutama yritys valmistaa kahvipuiden lehdistä myytäväksi teetä.

Kilosta kahvia tuottaja saa täällä noin 90 Kenian shillinkiä, eli 60 senttiä.
Kenialainen kahvinpoimija ei päiväpalkallaan saisi ostettua suomalaisesta kahvilasta edes kupillista.
Kun ottaa huomioon kuinka paljon kahvi vaatii työvoimaa ja prosessointia, alkaa mieleen nousta ajatus siitä, ettei kahvi ehkä olekaan vielä erityisen kallista.
Ehkä se vain on aiemmin ollut halpaa.