Kalastus ja turkisten ompelu työllistävät Suomussalmen erämaahan kodin rakentaneita: "Tällä paketilla pärjää"

Ääriolosuhteet Suomussalmen erämailla tarjoavat myös mahdollisuuksia, kauas taajamista kodin rakentaneet Emilyn ja Pekka Vakkilainen toteavat tyytyväisinä. Kuva: Anne Anttila

Pekka ja Emily Vakkilaiselle Suomen luonto tarjoaa ympärivuotisen elinkeinon. He ovat erikoistuneet ammattikalastuksen ohella turkisompeluun. Suurin osa asiakkaista on metsästäjiä, joille tuotteet tehdään mittatilauksena. Hittituotteen paikkaa pitää perinteinen koivistolaislakki.

Suomussalmella, Kiantajärven rannalla asuu elämäänsä tyytyväinen perhekunta.

Emily ja Pekka Vakkilainen sekä heidän poikansa Toivo, 7, Johannes, 6, ja Markus, 4, tekevät yhdessä töitä niin kalastuksen kuin turkisompelunkin parissa. Pitkien etäisyyksien takia pojat käyvät kotikoulua ja Emily-äiti huolehtii opetuksesta.

Arki Kainuun korvessa on perheelle elämäntapa.

"Kalastus ja turkisompelu täydentävät toisiaan. Myös rytmitys on selkeä. Kesät kalastetaan ja talvikaudella lohkaistaan aikaa turkistuotteiden valmistukseen. Tällä paketilla pärjää, kunhan on valmis ottamaan riskejä ja tekemään paljon työtä", yrittäjäpari kertoo.

Turkikset ovat metsästäjien lähettämiä. Vain hylkeen nahka tuodaan Grönlannista. Ne ovat alkuperäiskansojen pyytämiä ja EU:n ja Greenpeacen hyväksymiä. Kuva: Anne Anttila

Ääriolosuhteet tarjoavat Vakkilaisen perheelle samalla mahdollisuuksia.

"Kun vastassa on luonto ja sen tarjoamat haasteet, niin näihin saappaisiin ei ole tulijoiden jonoa. Myös asenne vaikuttaa. Minäkin sain pikkupoikana neuvon, että ammattikalastajaksi tai turkisalalle ei kannata lähteä. Tässä sitä kuitenkin ollaan", Pekka hymähtää.

Jyväskylän kautta Suomussalmelle kulkeutunut Pekka sanoo ajautuneensa kahden perinneammatin harjoittajaksi puhtaan mielenkiinnon kautta.

Käytännön kautta opitun kalastuksen lisäksi Pekka kouluttautui vaatetusalan artesaaniksi ja erikoistui turkisompeluun.

Suurin osa turkiksista tulee metsästäjiltä, näätää, supikoiraa, kettuja ja majavaa. Asiakaskunta on kasvanut ulkomaille, Pekka Vakkilainen kertoo. Kuva: Anne Anttila

Kanadalaisesta vuoristokylästä kotoisin oleva Emily tuli Suomeen ja Suomussalmelle alun perin vaihto-opiskelijana.

Metsästyksestä, metsänhoidosta ja riistaeläinten seurannasta kiinnostunut Emily on koulutukseltaan metsätalousinsinööri.

"Elämä täällä on sitä mitä elämältäni haluan. Kun arjessa on ripaus alkukantaisuutta, niin sisältö säilyy mielenkiintoisena."

Kahden perinneammatin yhteensovittaminen on luontevaa.

"Kalastajina tiedämme, mitä ominaisuuksia vaaditaan kunnolliselta ja ääriolosuhteisiin sopivalta talvivaatteelta. Luonnonturkis taipuu moneksi ja toimii monenlaisissa oloissa. Se on lämmin, kevyt ja lajista riippuen myös säänkestävä. Hyvin ommeltu turkistuote kestää vuosikymmeniä."

Koivistolaislakki on pitänyt pintansa hittituotteena. Kuva: Anne Anttila

Ompelusta ja tuotteiden suunnittelusta vastaava Pekka kertoo turkistuotteiden kysynnän kasvavan. Suomen lisäksi asiakkaita on tullut Saksasta, Ruotsista ja Norjasta.

"Lähes kaikki tuotteet tehdään mittatilaustyönä asiakkaiden toiveita kuten värejä kuunnellen.

Suurin asiakaskunta ovat metsästäjät, joille valmistetaan heidän itse pyytämistä nahoista käyttöasusteita kuten hattuja, liivejä ja kintaita. Menekkiä on tullut lisää myös Vakkilaisten tarjoamista turkiksista.

Pekka Vakkilainen käyttää hyljettä lukuun ottamatta kaikkia kotimaisia nahkoja. Suosituimpia ovat näätä, supikoira, kettu ja majava.

"Minulla on suora yhteys grönlantilaiseen hylkeiden nahkojen välittäjään. Myyntiluvan saavat vain nahat, jotka ovat alkuperäiskansojen, kuten eskimoiden pyytämiä", Emily Vakkilainen kertoo.

Turkisalaa varjostavat puutteelliset ja virheelliset tiedot sekä turkismetsästykseen liittyvät asenteet.

"Kyse on puhtaasti vieraslajien rajoittamisesta sekä luonnon tasapainon ylläpitämisestä."

Haasteita on myös kalastuksessa, vaikka puhdasvetisestä Kiantajärvestä nousee laadukasta järvikalaa kuhasta muikkuun ja mateeseen.

"Kaupallisen kalastuksen tulevaisuus on kiinni kotimaisen kalan menekistä. Myös tuotannon tulee olla kaikilta osin läpinäkyvää, Pekka Vakkilainen korostaa.

Vakkilaiset kalastavat rysillä ja verkoilla. He pitävät tärkeänä sitä, että kala pysyy tuoreena koko matkan järveltä lautaselle.

"Rysässä kalat pysyvät elävinä ja laatu säilyy tasaisena. Fileoimme kaloja itse. Kylmäketju ei saa katketa."