Viljojen alimmat ostotarjoukset ovat painuneet kohti pohjamutia. Hinnoissa on isojakin eroja ostajien ja paikkakuntien välillä.
Hintakehitykselle löytyy selitystä Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) julkaisemasta kotimaan viljatasearviosta sekä kansainvälisistä raporteista maailman viljasadosta.
Vyrin elokuun lopussa tekemän arvion mukaan viljavarastot ovat paisumassa Suomessa suurimmiksi vuosiin.
Ostajat varmasti huomioivat tämän hintoja asettaessaan. Tarjontaa on näillä näkymin tulossa huomattavasti kysyntää enemmän pitkäksi aikaa.
Vientinäkymät ovat vaatimattomat.
Jos kotimaassa korjataan tänä syksynä noin 3,5 miljardin kilon viljasato, on viljaa varastoissa Vyrin arvion mukaan vielä ensi vuoden heinäkuussa yhteensä yli 1,5 miljardia kiloa.
Varasto olisi kotimaan noin 2,6 miljardin kilon vuotuiseen kulutukseen suhteutettuna valtava.
Kärjistettynä: ensi syksynä vain runsaan miljardin kilon viljasato riittäisi varaston kanssa kattamaan kotimaisen kulutuksen vuodeksi eteen päin.
Vyrin verkkosivuilta löytyy viljataseet kaudesta 2015/2016 alkaen.
Niistä yhtenäkään kautena loppuvarastot eivät ole olleet niin suuret kuin niiden nyt ennustetaan olevan ensi kesänä.
Heinäkuussa 2016 varastoissa on ollut melkein 1,5 miljardia kiloa viljaa. Yleensä varastot ovat olleet runsaat miljardi kiloa, joka sekin on jo omiaan polkemaan tuottajahintoja.
Pienimmillään varastot ovat olleet heinäkuussa 2022, jolloin viljaa oli vain 0,69 miljardia kiloa.
Kun lannoitehinnat ovat korkeat ja viljan hinnat matalat, viherlannoitusnurmi olisi yksi hyvä kasvivalinta ensi kesäksi.
Raskain tase Vyrin ennusteessa on vehnällä ja kauralla.
Niitä molempia arvioidaan olevan varastoissa ensi kesänä edelleen pitkälti yli 500 miljoonaa kiloa, kun vuosikulutus kotimaassa on molemmilla alle 700 miljoonaa kiloa.
Ohralla tase on terveempi. Loppuvarastoksi ennustetaan 337 miljoonaa kiloa, kun vuosikulutus on 1,14 miljardia kiloa.
Rukiin loppuvarastoksi ennustetaan 60 miljoonaa kiloa, kun sitä vuodessa kuluu 80 miljoonaa kiloa.
Täytyy tietysti muistaa, että puinnit ovat vielä kesken.
Satomäärä voi lopulta olla tänä syksynä jotain muuta kuin nyt on ennustettu. Samoin laatu tulee vaikuttamaan markkinoihin.
Puinneissa on ollut monin paikoin vaikeuksia sateiden takia. Osa pelloista voi jäädä puimatta.
Vyrin viljatasearvio päivittyy talven mittaan ja sitä kannattaa seurata ensi kevään kylvöpäätöksiä tehdessä.
Näillä näkymin, kun lannoitehinnat ovat korkeat ja viljan hinnat matalat, viherlannoitusnurmi olisi yksi hyvä kasvivalinta ensi kesäksi.
Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan viljatiloilla kannattavuuskerroin on tänä vuonna negatiivinen -0,23.
Ylituotanto, vaimea vienti ja siten heikot hinnat uhkaavat viedä viljanviljelyn tuloksen jälleen tappiolle.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan viljatiloilla kannattavuuskerroin on tänä vuonna negatiivinen -0,23.
Toiminta on siis raskaasti tappiollista. Jos ennuste toteutuu, olisi tämä jo kolmas vuosi peräkkäin, kun viljatilat jäävät miinukselle.
Kaikissa muissa tuotantosuunnissa ollaan pääsemässä tänä vuonna plussalle. Osassa kannattavuus on selvästi parempi kuin yleensä 2000-luvulla.
Maailmanmarkkinoiden hyvä hintakehitys vetää maito- ja naudanlihatiloja viime vuosia parempiin tuloksiin Luken ennusteessa.
Myös maaliskuun vehnäfutuuri on laskenut alle 200 euron.
Maailman viljamarkkinoilta ei näy apua kotimaan viljan hintoihin.
Satoennusteet povaavat ennätyssuurta satoa maailmalle. Vientikauppa on maailmalla vähäistä, kun ostajat odottavat hintojen edelleen laskevan suuren sadon myötä.
Euronext-viljapörssissä vehnän joulukuun noteeraus tippui viime viikolla noin 190 euroon tonnilta.
Myös maaliskuun vehnäfutuuri on laskenut alle 200 euron.
Rapsille ensi helmikuun noteeraus oli perjantai-iltapäivästä noin 470 euroa tonnilta.