Asiantuntija: Regeneratiivinen eli uudistava viljely hyödyttää viljelijää

Varsin monessa paikassa törmää tällä hetkellä termiin uudistava viljely. Myös useat elintarvikesektorin yritykset ovat nostaneet sitä esille omissa tulevaisuuden tavoitteissaan niin Suomessa kuin maailmalla. Yritykset etsivät uudistavan viljelyn menetelmiä hyödyntäviä viljelijöitä yhteistyöhön, tavoitteena pitkällä aikavälillä turvata raaka-aineiden saatavuutta. On aika avata termin sisältöä.

Maailmalla englanninkielinen termi regenerative (regeneratiivinen) on vallannut palstatilaa maatalouden yhteydessä. Lääketieteessäkin käytetty termi regeneratiivinen tähtää parantamiseen, uudistamiseen. Sen vastakohta on degeneratiivinen eli näivettävä, heikentävä. Niiden väliin sijoittuu säilyttävä, kestävä, missä ei tilanteen anneta heikentyä, muttei myöskään paranneta sitä.

Suomeksi regeneratiivinen on käännetty maatalouden yhteydessä sanalla ”uudistava”. Baltic Sea Action Groupin mukaan uudistava viljely on viljelytapa, jolla pyritään ruuantuotannon yhteydessä parantamaan maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja maatalousekosysteemin tilaa jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti. Carbon Action -toiminnassa olemme määritelleet myös kriteerit uudistavalle viljelylle. Niihin kuuluvat mm. ympärivuotisen kasvipeitteisyyden maksimointi, kasvinsuojeluaineiden käytön minimointi sekä peltomaan kasvukunnon tavoitteellinen parantaminen.

Toimenpiteiden lista onkin sitten pitkä ja monimuotoinen, keinoja kriteerien täyttämiseen riittää. Tärkeämpää uudistavassa viljelyssä ovat tulokset eivätkä menetelmät, joten katse kannattaa pitää kriteereissä. Eri tilanteisiin ja eri olosuhteisiin sopivia menetelmiä löytyy kyllä, eivätkä ne ole rakettitiedettä.

Niin kauan kuin uudistava viljely on lähestymistapa viljelyyn, voidaan termiin ja sen määritelmiin suhtautua joustavasti. Kun kauppojen hyllyille alkaa ilmestyä tuotteita, joita markkinoidaan uudistavan viljelyn menetelmin tuotettuina, tarvitaan tiukempia määritelmiä ja rajauksia. Yritysten on voitava esittää sen tuottajalta edellyttämät kriteerit, sekä miten tuotanto on auditoitu. Mitä enemmän tuotteita alkaa hyllyille tulla, sitä tärkeämpää on, että vaatimukset ovat keskenään yhteismitallisia. Muussa tapauksessa kuluttaja on totaalisen hukassa.

Yhtä muiden ylitse olevaa määritelmää ei ole, eikä varmaan myöskään tule, koska eri toimijoiden painotukset uudistavan viljelyn hyötyjen välillä vaihtelevat. Siitä huolimatta yhteisymmärrykseen voidaan päästä. Carbon Action -toiminnassa mukana olevat yritykset ovat osallistuneet määritelmän ja kriteerien laatimiseen yhdessä meidän kanssamme.

Tieteeseen uudistava viljely on solahtanut viime vuosina askel kerrallaan. Vielä muutama vuosi sitten siitä oli vähän tutkimuksia, mutta nyt uudistava viljely on korvannut monissa tutkimuksissa kestävän viljelyn lähestymistavan. Tämä kertoo siitä, että pelkkä kestävä, säilyttävä, ei enää riitä.

Kaikissa eri määritelmissä on uudistavan viljelyn ytimessä maaperä ja sen kasvukunnon parantaminen. Tästä syystä uudistava viljely kiinnostaa ja hyödyttää viljelijöitä laajasti. Uudistava viljely ei lokeroi viljelijöitä, vaan kaikki viljelijät voivat ottaa uudistavan viljelyn menetelmiä käyttöön omalla tilallaan. Toiset toimivat sen mukaisesti jo koko tilalla, kun taas toiset vasta aloittelevat peltojen tiivistymien poistamisella ja ojituksen korjaamisella. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on kaikille yhteinen asia. Voidaankin ajatella, että termeistä viis, kunhan laitetaan pellot hyvään kasvukuntoon, ja suunnitelmallisesti minimoidaan ravinnekuormitus vesistöihin ja vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta.

Uusi CAP-ohjelma tarjoaa eväitä näihin toimiin – eikä pelkästään ympäristökorvausohjelman ja ekojärjestelmän kautta, vaan myös investointitukien muodossa. Uudistavan viljelyn keskeiset toimenpiteet sisältyvät hyvin uuteen Neuvo2030-järjestelmään, ja osaavia neuvojia löytyy. Osaavia neuvojia tarvittaisiin kuitenkin paljon lisää, joten täydennyskoulutusta tulisi tarjota myös syvällisempiin jatko-opintoihin.

Hyvä peltomaan kasvukunto tuottaa pitkän listan hyötyjä, eikä lainkaan haittoja. Satovarmuus paranee, pellon vedenpidätyskyky paranee ja biologinen typensidonta paranee, muutamia hyötyjä mainitakseni. Hyödynsaajia ovat suoraan sekä viljelijät että ympäristö.

Kokonaisvaltaisen hyödyn vuoksi huomion kiinnitettävä peltomaan kasvukuntoon myös vuokrapelloilla.

Eija Hagelberg

projektijohtaja

Baltic Sea Action Group