Urakointihintojen pitää perustua urakoitsijalle itselleen aiheutuviin kustannuksiin. Myös oma palkka pitää ottaa huomioon.
”Kun koneissa on kiinni paljon rahaa ja työaika ja olot vaativat, pitää laskea myös pääomalle korkoa eli voittoa toiminnalle sekä korvausta sille työlle, mikä tehdään että kaikki rullaa”, luettelee tutkija Reetta Palva TTS Työtehoseurasta.
Työtä ei ole esimerkiksi leikkuupuinnissa vain puimurin päällä pellolla vietetty aika. Hinta pitää laskea myös koneiden ylläpidolle, töiden suunnittelulle, laskutukselle ja niin edelleen.
Työn lisäksi urakoinnin kustannukset muodostuvat pääosin koneista, polttoaineista ja koneiden ylläpitokustannuksista.
Palvan selvityksessä kävi ilmi, että suurin osa vastanneista tekee ainakin jonkinlaisia laskelmia hinnoittelunsa pohjaksi.
”Toisaalta tavoitteet ovat kovin erilaisia. Uskon että ne, joiden pitää kone rahoittaa kokonaan urakoinnilla, osaavat myös laskea. Osa vastaajista ilmoitti, että tavoite on vain saada korvaus työlle ja välittömille kuluille. Kyllähän tämä näkyy ilmoitetuissa taksoissakin.”
”Ensin täytyy hahmottaa, mitkä ovat kustannukset, kiinteät ja muuttuvat. Vuosittainen työmäärä pitäisi arvioida mahdollisimman kohdalleen, koska kiinteiden kustannusten yksikkökohtainen hinta määräytyy työmäärän mukaan.”
Laskelmat voi tehdä myös toisin päin eli aloittaa arvioimalla, mitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan työstä.
”Sen jälkeen voi laskea ensin kustannukset ja sitten katsoa, miten paljon pitää tehdä, että saa kustannukset siihen luokkaan.”
Juhani Reku