Koneliikkeet kaipaavat tekijöitä – maatalouskoneasentajaksi ryhtyvälle luvassa lähes varma työpaikka

Viljelijät ovat vuosia valittaneet, että maatalouskoneasentajista on pulaa ja koneet seisovat sen takia. Tilannetta vaikeuttaa se, että koneet kehittyvät yhä hienostuneemmiksi, jolloin omatoiminen korjaaminen ei onnistu kuten ennen.

Lisäksi koneet tuppaavat särkymään silloin, kun niitä käytetään paljon, eli kevät- ja syystöiden aikoihin. Huoltotarjontaa ei kuitenkaan voida mitoittaa huippusesonkien mukaan. Sesonkiajat ovat haaste kaikille merkeille ja perushuollot pyritään siirtämään muuhun aikaan.

Koneliikkeet vakuuttavat, että tilanne on asentajien osalta sittenkin kohtalaisen hyvässä tasapainossa. Väkeä kuitenkin eläköityy ja siirtyy muihin tehtäviin. Rekrytointitarvetta on joka puolella maata. Kun alalle soveltuva henkilö löytyy, hänestä pidetään kiinni.

Toimialajohtaja Jussi Malmi Wihurin teknisestä kaupasta toteaa, että yhtiö on palkannut liki 20 asentajaa lisää kahtena viime vuonna ja 15 asentajaa pystytään ottamaan lisää vuosittain. John Deeren jälkimarkkinointia ollaan vahvistamassa ja myös esimiehiä kaivattaisiin, Malmi kertoo.

Arvo Vuori Agcolta vaihtoi kannentiivistettä huoltoon tuotuun traktoriin helmikuun alussa Turussa. Kuva: Pasi Leino

Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa on eroja maan eri puolilla. Hankalinta on etelässä, missä koneista kiinnostuneille on tarjolla monenlaista työtä eikä maatalouskoneiden korjaaminen ja huoltaminen ole ehkä sitä kaikkein kiinnostavinta, miettii huoltopäällikkö Heikki Anttonen Agcolta.

Agcolla on seitsemän omaa huoltokorjaamoa ja lisäksi kymmeniä sopimushuoltajia.

Rekrytointi helpottuu, mitä pohjoisemmaksi mennään, Anttonen toteaa. Viime vuoden lopulla kolme työntekijää siirtyi muihin tehtäviin Kempeleellä. Yksi palasi takaisin ja kahden muun tilalle löydettiin nopeasti pätevät tekijät, Anttonen kertoo.

Konehuollossa työhuiput ovat tasoittuneet aivan viime vuosina, kun maatalouskalustoa on alettu käyttää entistä enemmän urakointiin, kuten teiden auraukseen ja lumenajoon.

”Tammikuu oli vielä puolen vuosikymmentä sitten hiljainen, mutta ei enää”, Anttonen toteaa.

Talvi on otollista aikaa isojen remonttien tekemiseen. Kuvan Valtra odotti kokoamista Agco Suomen toimipisteessä Turussa. Kuva: Pasi Leino

Ruuhkahuippujen taklaamisessa myös viljelijät voivat tehdä osansa. Olisi etu, jos koneita huollettaisiin hyvissä ajoin ennen sesonkeja. Osa viljelijöistä niin tekee, mutta eivät likikään kaikki, Anttonen toteaa.

Hankintajohtaja Jukka Keltto Hankkijalta on samaa mieltä. Esimerkiksi puimurit kannattaisi katsoa läpi syksyllä tai talvella, kun ruuhkia ei ole ja varaosien sekä työn hinnat ovat maltillisia. Keskitalvella on edullisia huoltopaketteja.

Wihurin Malmi suosittelee tekemään huollot ja korjaukset hyvissä ajoin ennen sesonkia. Se takaa, että kone on kunnossa, kun kausi alkaa.

Johtava asiantuntija Juha Ala-Hiiro Teknisen kaupan liitosta toteaa, että maatalouskoneiden asentajaksi haluava voi olla lähes varma työpaikasta. Hän kertoo todenneensa opintoja miettiville nuorille: ”Siinä teille on varma työpaikka loppuelämäksi.”

”Paikkakunnankin voi valita, sillä koneita ja töitä on joka puolella Suomea. Tämä korostuu, jos esimerkiksi puolison työ edellyttää muuttamista.”

Traktorien huolto digitalisoituu yhä enemmän ja vikakoodit kertovat huoltoon tuodun koneen oireista. Huoltohenkilöstön rooli muuttuu ja kasvaa asentajan ohella neuvojaksi. Piirihuoltomekaanikko Pekka Nummela tarkistaa puimurin ohjelmistopäivityksiä Wihurilla Liedossa.  Kuva: Pasi Leino

Ala-Hiiron mukaan alalla itsellään on myös peiliin katsomista, sillä rasvamonttuimago ei vastaa enää tätä hetkeä. Maatalouskoneet ovat teknisesti kehittyneitä ja hienostuneita, selvästi edellä esimerkiksi autoja. Hän uskoo, että ala tarjoaa haastetta nuorille, sillä ilman tietokonetta ei enää pärjätä.

Hankkija avasi hiljan uuden korjaamon Turkuun. Rekrytoinnissa näki heti, että kiinnostusta alan työhön on, kun paikat ovat kunnossa, Keltto toteaa.

Malmi antaa vinkin kouluille. Opetustuntien määrää on vähennetty eivätkä oppilaat ole aina tottuneet työelämän pelisääntöihin, kuten töiden alkamiseen seitsemältä ja siihen, että kännykkä pysyy taskussa ruokatauoille saakka.

”Sitä kannattaisi tuoda esiin."