”Onko elinkeinomme ihan kestävällä pohjalla”, ihmeteltiin MTK:n valtuuskunnassa
Kaasuputki tyrmistytti, tukimaksujen hitaus ihmetytti ja opiskelijoiden osaaminen arvelutti kokousväkeä avauspäivän keskustelussa.Tilaajalle
MTK Keski-Suomen Juhana Jalkanen muistutti kunnollisista korvauksista peltojen läpi kulkevista sähkölinjoista. Tomi Ahonen auttoi eteen toimivan mikrofonin. Kuva: Jaana KankaanpääMTK:n valtuuskunnan syyskokouksessa Espoon Hanasaaressa nousivat keskiviikkona esiin tutut asiat: maanomistajan oikeudet, kilpailukyky, tukimaksujen aikataulut ja alan tulevaisuus. Esille nousivat myös tuottajaorganisaatiot, kaasu- ja sähkölinjat sekä eläintaudit.
Mhy Länsi-Uusimaan Tuula Piekka kiitteli MTK:ta asiantuntijuudesta ja MTK Akatemiaa muun muassa verokoulutuksesta.
”Elinkeinoa säätelevät lait muuttuvat koko ajan, niistä on tärkeää saada tietoa.”
Hämeen Aku Länninki oli huolissaan Mustialasta ja muista luonnonvara-alan koulutuksen paikoista ja keskittymisestä kaupunkeihin sekä siitä, että nollaosaamisella varustettuja opiskelijoita tulee harjoitteluun maatiloille.
”Ei voi olettaa, että viljelijät kouluttavat heidät, se on suorastaan kilpailukykyhaitta. Tässä maassa maksetaan myöhemmin isoa hintaa työvoimassa ja osaamisessa siitä virheestä, että kaikkea mitataan vain numeroilla.”
Hän ihmetteli myös, kuinka kaikessa vähittäiskaupasta lannoitemyyntiin ja pankkeihin ja vakuutuksiin on vain kaksi vaihtoehtoa.
”Onko elinkeinomme ja kilpailukykymme ihan kestävällä pohjalla?”
”On täysin kestämätöntä, jos ei viranomaispäätöksiin voi luottaa.”
Pirkanmaan Jani Hevonoja sanoi saaneensa tiistaina tiedon, että neuvontarahat ovat loppu eikä niitä voida paikata sisäisillä siirroilla.
”Neuvorahat vaikuttavat ratkaisevasti koko alan kilpailukyvyn ja monen tilan kehittymiseen. MTK:n pitää vaikuttaa hallitukseen, koska jo alkuperäinen raha on ollut liian pieni.”
Hämeen Lassi-Antti Haarala ihmetteli, kuinka maataloustukien maksutaikataulu ei vieläkään pidä ja viljelijät ihmettelevät, missä rahat ovat.
”Ei tule mitään, että viljelijät luottavat ja urakoitsijat toimivat pankkina. Valtio asettaa aikatauluja paperitöille, ja voisi vastavuoroisesti pitää omansa. Tämä ajaa kaaokseen tilat, etenkin nuorten viljatilat.”
Myös Mhy Päijänteen Markku Hatakan usko valtiovaltaan horjuu.
”Suomaa oli muokattu sääntöjen mukaan ja sitten niin sanottu luontokartoittaja oli löytänyt noron. On täysin kestämätöntä, jos ei viranomaispäätöksiin voi luottaa.”
”Otetaan mallia metsänhoidon puolelta, missä pienet omistajat muodostavat pelotteen isoille firmoille.”
Satakunnan Mikko Uusitalo mietti kokoukseen ajellessaan, ettei turvepeltoja tulisi ennallistaa ja kuivike- ja kasvuturpeen saaminen tulisi turvata, mutta Suomen joutuminen EU:n tarkkailuluokalle ei taida auttaa asiaa.
Varsinais-Suomen Aarne Lehtonen huomautti, että vaikka viljapuolella on kaksikin tuottajaorganisaatiota, kannattavuus mataa.
”Ne ovat nuoria ja köyhiä, ja MTK:n pitää nyt miettiä, kuinka niitä voisi pääomittaa. Toivon, että otetaan mallia metsänhoidon puolelta, missä pienet omistajat muodostavat pelotteen isoille firmoille.”
Varsinais-Suomen Henrik Jensen sanoi tyrmistyneensä lokakuussa, että suunnitelmat 1500 kilometrin vetyputkesta ovat jo pitkällä, koskevat 14 000 maanomistajaa ja putki tulee pitkälti pelloille.
”Tekijöitä ei kuitenkaan ole, akselipainoja ei ole kerrottu ja vain linjaukset on tehty valmiiksi. Maanomistajat ovat tyrmistyneitä ja peräänkuuluttavat MTK:lta nyt vahvaa edunvalvontaa.”
”Viljelijät eivät voi yksin muuttaa markkinoita.”
Keski-Pohjanmaan Markus Kivelä nosti esille nuorten viljelijöiden aseman ja esitti tuleville CAP-rahoille uudenlaisen käyttötavan.
”Näkisin, että nuorten tukena pitäisi olla pidemmässä kehityskulussa. Sehän on tiedossa, että pärjäävä tila tarvitsee onnistuneen sukupolvenvaihdoksen. Ehdottaisin, että jollain rahoitusmallilla varmistettaisiin tilan kehittäminen niin, että se on mahdollista myös sen herkän ja vaikean hetken yli. Kehityksen ei pitäisi olla kiinni siitä, että jossain määräajassa investointeja pitää tehdä”, pohti Kivelä.
”CAP:in suhteen pitää olla kunnianhimoa”, painotti Kivelä puheenvuoronsa päätteeksi.
Aija Kalek Uudeltamaalta toivoi MTK:lta entistä matalamman kynnyksen koulutusta liittyen tuottajaorganisaatioihin.
”Koulutusta hinnoittelusta ja erilaisista markkinaratkaisuista”, Kalek listasi.
Hän muistutti, että lopulta hyvin pienetkin neuvot voivat viedä eteenpäin sekä yksittäistä viljelijää että toisaalta innostaa myös viljelijän kollegaa.
”Viljelijät eivät voi yksin muuttaa markkinoita, mutta yhdessä se onnistuu”, Kalek niputti.
Pohjoissavolainen Jari Kajan nosti esille faktan siitä, että eläintaudit ovat huolestuttavasti lisääntyneet.
”Toivon, että johtokunta ottaa merkittävämmän roolin siinä, että eläinkohtaiset salmonellarahastot saadaan jalalle ja myös pääomitettua”, Kajan pohti.
Keskisuomalainen Juhana Jalkanen muistutti puheenvuorossaan siitä, että maanviljelijöiden pitää saada oikea korvaus peltojensa läpi kulkevista sähkölinjoista.
”Onko maanviljely liian halpaa eikä maata arvosteta?” kysyi Jalkanen.
Kokous jatkuu keskiviikkona puheenjohtajaehdokkaiden esittelyillä. Uusi puheenjohtaja ja koko johtokunta valitaan torstaiaamuna.
Täsmennetty kello 17.42 Mikko Uusitalon kommenttia turvepelloista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
