Eläinten hyvinvointilakiin vaaditaan kirjausta: Eläinten omistajalla oikeus tukihenkilön läsnäoloon valvontatilanteessa
Lausuntokierros eläinten hyvinvointilaista päättyi 14.1. Muun muassa MTK esittää, että luvaton eläintiloihin tunkeutuminen pitää määritellä eläinsuojelurikokseksi. Suomen valvontaeläinlääkäriliitto puolestaan vaatii, että siirtymäajat määritellään yksiselitteisesti päivämäärinä.Tilaajalle
Eläinten omistajaa ei haluta jättää valvontatilanteessa yksin. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo HaimiLuvaton tunkeutuminen eläintiloihin pitäisi määritellä eläinsuojelurikokseksi, MTK esittää lausunnossaan tekeillä olevasta eläinten hyvinvointilaiksi. MTK perustelee esitystään sillä, että eläintiloihin luvatta tulija aiheuttaa muun muassa eläimille paniikinomaisen pakoreaktion ja pakkautumisen tai hän voi levittää tarttuvia tauteja.
Suomen Lammasosuuskunta ja Maitovaltuuskunta ehdottavat samaa. Samalla kannalla on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (FIFUR). Sen mielestä luvaton tunkeutuminen pitää joko viedä kotirauhan rikkomisen piiriin tai määritellä eläinsuojelurikokseksi.
MTK, Siipikarjaliitto, Lammasosuuskunta, Maitovaltuuskunta ja Suomen Sikayrittäjät vaativat lausunnoissaan, että eläinten omistajalla saisi valvontatilanteessa olla paikalla tukihenkilö.
Valmisteilla olevan eläinten hyvinvointilain lausuntokierros päättyi 14.1. Lausuntoja kertyi noin 500, joista erilaisten organisaatioiden on 173. Lausuntoja on luettavissa maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta kohdasta Hankkeet ja säädösvalmistelu.
Eläinten hyvinvointilaki on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvalla kevätistuntokaudella ja sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta alkaen.
Karjuporsaiden kirurginen kastraatio on herättänyt paljon keskustelua. Maa- ja metsätalousministeriön asiasta tilaama selvitys ei valmistunut ennen lausuntokierrosta. Ministeriön mukaan kastraatiota koskevat säännökset sisällytetään lakiesitykseen, kun selvitys ja lausuntokierrokselta saatu palaute ovat käytettävissä.
Asian epämääräisyyttä arvostelee muun muassa Päivittäistavarakauppa PTY. "On valitettavaa, ettei selvitystä ole olemassa lakiesityksen lausuntovaiheessa. Elinkeinonharjoittajalla on oikeus edellyttää säädösympäristöltä tiettyä vakautta toiminnalleen", kaupan edustaja toteaa lausunnossaan.
MTK, Eläinten terveys ETT ry, Elintarviketeollisuusliitto ETL sekä teurastamot Atria Suomi Oy, HKScan Finland Oy ja Snellmanin Lihanjalostus Oy muistuttavat kastraatiokiellon vaikutuksista suomalaisen sianlihan vientiin. Se vaikeutuu huomattavasti, mikäli täällä kielletään toimenpide, jota ulkomainen lihanostaja vaatii.
MTK korostaa lausunnossaan, että tuottajan kannalta karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopuminen ei olisi ongelma.
Eläinsuojeluasiamies vaatii lausunnossaan, että kirurginen kastraatio kielletään siirtymäajan jälkeen.
Useat tahot ehdottavat jonkinlaisen lautakunnan perustamista käsittelemään tuotantoeläinten valvonnoissa esiin tulevia tulkintaerimielisyyksiä.
MTK, Siipikarjaliitto ja Lammasyhdistys esittävät, että lakiin lisättäisiin vaatimus monijäsenisen lautakunnan nimeämisestä Ruotsin mallin mukaan. Lautakunta käsittelisi tuotantoeläinten hyvinvoinnin valvonnan tulkinnassa ilmeneviä kipukohtia ja valvonnan ristiriitaisuuksia ja antaisi näistä suosituksia tarkastusten laadun yhtenäistämiseksi.
MTK ehdottaa, että lautakunta nimetään Ruokaviraston yhteyteen ja sen jäseniksi valvontaviranomaisen, neuvonnan ja kotieläintuottajien edustajia. Lautakunnalla ei olisi viranomaisroolia eikä se tekisi itse valvontaa tai käsittelisi oikaisuja.
ETT:n ehdotus on samansisältöinen. Eläinten pitäjän oikeusturvan ja valvonnan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi lakiehdotukseen tulee lisätä säädös monijäsenisen eläinten hyvinvointilautakunnan nimeämisestä.
Eläinsuojeluasiamies esittää lakiin säädöstä kansallisesta eläineettisestä neuvottelukunnasta.
Sikoja koskeva kuuma keskustelunaihe ovat tiineytys- ja porsitushäkit.
ETT:n mukaan porsitushäkkien osalta olisi selvennettävä, voidaanko yksittäinen porsitushäkki uusia sen rikkoutuessa.
Teurastamot ja ETL esittävät, että tiineytyshäkeistä luopumisesta ja uusien porsitushäkkien rakentamis- ja käyttöönottokiellosta maksettaisiin hyvinvointikorvausta myös cap-suunnitelman 2023–2027 jälkeen. Sikatilojen taloudellinen tilanne on niin vaikea, ettei niillä ole mahdollista tehdä suuria investointeja vuosien 2023–2027 aikana, lausunnoissa perustellaan.
Tiineytyshäkeistä luopumiseen teurastamot ehdottavat 15 vuoden, nyt se on lakiesityksessä 3 vuotta lyhyempi.
Suomen eläinlääkäriliitto, eläinsuojeluasiamies, Tuotantoeläinlääkäriyhdistys ja Eläinten hyvinvointikeskus vaativat, että nykyiset parsinavetat ja porsitushäkit pitää kieltää siirtymäajan jälkeen.
Suomen valvontaeläinlääkäriliitto ottaa tiukan kannan sekä sikaloita että parsinavetoita koskeviin siirtymäaikoihin. "Jotta siirtymäaikojen yhdenvertainen valvonta olisi mahdollista, tulee siirtymäaikojen olla määritelty yksiselitteisesti päivämäärinä. Käyttöikään kytkettyä oikeuttaa jatkaa eläinten hyvinvointia haittaavaa toimintaa ei tule säätää", liitto lausuu.
Sen mukaan käyttöikä on huomattavan joustava käsite, eikä 2020-luvulla voimaan tulevassa lainsäädännössä voida todeta hyväksyttäväksi esimerkiksi nautojen pitämistä parressa kytkettynä vielä 2100-luvulla.
"Erityisesti porsimishäkkien kohdalla rakenteiden käyttöikää voidaan jatkaa peruskorjauksella määräämättömän pitkän aikaa eikä tällä tavalla siirtymää pois näiden rakenteiden käytöstä tulisi lainkaan."
Animalia vaatii lausunnossaan muun muassa turkistarhauksen sekä kaikkien emakkohäkkien ja parsinavetoiden täyskieltoa. Eläinlääkäriliitto toteaa, ettei nykymuotoinen turkistarhaus ei voi olla hyväksyttävää uuden eläinten hyvinvointilain nojalla.
Lue myös:
- Osaston luetuimmat