Tavoitteena kasvattaa öljypellava-alaa jopa 30 prosenttia – vielä ehtii tehdä viljelysopimuksen

Öljypellavan viljelysopimuksia tehdään edelleen tälle vuodelle, kertoo Öljykasvituoteyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Lahti-Kala Linseed Oy:stä.

Kaikki sopimusviljelty öljypellava ostetaan elintarvikkeiden ja rehujen jalostukseen.

"Kotimaisesta öljypellavasta valmistettujen tuotteiden kysyntä on hyvä ja olemme sitoutuneet kotimaisen raaka-aineen käyttöön. "

Viljelyyn liittyvät asiat ja hinta sovitaan keväällä sopimusta tehdessä. Riskiä hinnan vaihteluille myöhemmin kasvukaudella ei ole, puheenjohtaja sanoo.

Lahti-Kala arvioi, että tällä hetkellä Suomessa on runsas sata öljypellavan viljelijää.

Viime vuosina öljypellavan viljelyala on ollut noin 1 000-2 000 hehtaaria. "Tavoite on kasvattaa alaa 20–30 prosenttia."

Kylvösiemenen varmistamiseksi viljelijöiden kannattaa olla yhteydessä jalostajiin mahdollisimman pian.

Öljypellavaa jalostaa Kauhajoella sijaitsevan Lindseedin lisäksi Elixi Oil Oy Somerolla.

Öljypellava monipuolistaa hyvin viljelykiertoa, Lahti-Kala sanoo

"Viljelykokeissakin on todettu, että pellava on lähes rypsin veroinen maanrakenteen parantaja."

Öljypellavan puolesta puhuvat myös alhaiset viljelykustannukset.

"Panostukset, joita keväällä joutuu tekemään, ovat oleellisesti pienemmät kuin muilla kasveilla."

Lahti-Kala kertoo esimerkin omalta tilaltaan: Öljypellavalla käytetään typpeä noin 45 kiloa hehtaarille, mikä on lähes puolet vähemmän kuin viljoilla.

Kasvinsuojelutoimista pellava tarvitsee ainoastaan rikkakasviruiskutukset, tauteja ja tuholaisia ei ole.

Koska kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita käytetään vähän, on öljypellava Lahti-Kalan mukaan mitä suurimmassa määrin ekologisen trendin mukainen kasvi.

Pieni asia ei ole sekään, että EU:n tukijärjestelmässä öljypellava rinnastetaan öljykasveihin, Lahti-Kala muistuttaa. Tukitaso on siis parempi kuin viljoilla.

"Öljypellava myös tasaa työhuippuja."

Lahti-Kalan mielestä pellava ei ole sen vaikeampi kasvi viljellä kuin muutkaan, kunhan perusasiat ovat kunnossa.

Pellava kylvetään mahdollisimman aikaisin keväällä hyvän kasvuunlähdön varmistamiseksi.

Puintipäiväksi puolestaan valitaan syksyn parhaita päiviä, aurinkoisia ja tuulisia.

Puimurin pitää olla kunnossa, mutta näinhän se kuuluu olla kaikkien kasvien sadonkorjuussa, Lahti-Kala sanoo.

"Silloin, kun on huono syksy, se on sitä kaikille – ei yksin pellavalle."

Pellava sopii hyvin I ja II viljelyvyöhykkeille, mutta sitä viljellään menestyksekkäästi myös Etelä-Pohjanmaalla viljelyvyöhykkeellä III, Öljykasvituoteyhdistys kertoo.

Yhtiöt järjestävät viljelijätilaisuuksia. Lisäksi tarjolla on tilakohtaista neuvontaa, joten uudetkaan öljypellavan viljelijät eivät jää yksin.

Lue myös:

Luke tekee erikoiskasveja tunnetuksi yhteishankkeella, joka opettaa myös ruuanlaittoon