Hyvä karjasilmä sekä keskittyminen lehmien hoitoon ja ruokintaan ovat avaimia pitkäikäisen karjan saavuttamiseen.
Tutun näkemyksen vahvistivat pohjoissavolaiset maidontuottajat, joita Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Irja Harakka haastatteli opinnäytetyötään varten.
Tuottajat kokivat onnistumisen kannalta tärkeäksi myös ennakoivan terveydenhuollon etenkin utareterveyden ja hedelmällisyyden ongelmien hallinnassa.
Karjan hyvinvointia ja kestävyyttä parantaa tuottajien kokemusten mukaan myös navettaolosuhteiden jatkuva kehittäminen. Lisäksi he korostivat nuorkarjan huolellista hoitoa ja hyvää ruokintaa.
Lypsykarjatilan johtamisessa merkittävänä pidettiin sopivien jalostustavoitteiden valintaa sekä jalostusta tukevaa eläinten karsintaa ja poistojen oikeaa valintaa.
Harakan opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää käytännön tekijöitä ja asenteita, jotka ovat edistäneet hyvää kestävyyttä pohjoissavolaisilla lypsykarjatiloilla verrattuna muihin alueen maitotiloihin.
Lypsylehmien kestävyyden parantaminen on tehokas tapa parantaa maidontuotannon kannattavuutta.
Se pienentää uudistuskustannuksia, jotka ovat maitotilan muuttuvista kustannuksista toiseksi suurin kuluerä ruokintakulujen jälkeen.
Kestävyys on tavoiteltu ominaisuus, mutta korkeiden maitotuotosten painotuksessa se on usein jäänyt muiden jalostustavoitteiden jalkoihin. Suomalainen lypsylehmä elää keskimäärin noin viisi vuotta ja poikii vain 2,5 kertaa.
Tutkimuksessa keskityttiin pääosin lehmien kestävyyden ympäristötekijöihin ja se tehtiin teemahaastatteluna 24 pohjoissavolaiselle lypsykarjatilalle.
Työn toimeksiantaja oli ProAgria Pohjois-Savo ja Maito-Taito -hanke.
TERHI TORIKKA