Lapiotesti Ilvessaaren tilan toisen vuoden nurmilohkolla. Kuvassa Pro Agrian asiantuntijat Arja Kananoja ja Hannu Kivisaari. Jari Ilvessaari kuvassa oikealla. Kuva: Taina Renkola
Ilvessaaren tilalla kerätään rehumassaa puskuriksi tulevaan
Ilvessaaren tilan nurmet Etelä-Pohjanmaalla selvisivät talvesta hyvin. Tilalla varaudutaan lannoitteiden korkeaan hintaan rehuvarastoa kasvattamalla.TilaajalleKurikka
Jari Ilvessaaren tilalla peltoalaa on yli 500 hehtaaria. Kuva: Taina RenkolaNurmet ovat selvinneet talvesta ainakin toistaiseksi hyvin. Etelä-Pohjanmaalla Ilvessaaren tilalla mietitään sopivaa ajankohtaa nurmien lannoitukselle.
”Vaikka routa on sulanut, ja maat kestävät jo paikoin hyvin, yöpakkaset hidastavat nurmien kasvua”, sanoo Pro Agrian kasvituotannon asiantuntija Arja Kananoja.
Lannoituksille ei siis ole vielä tulipalokiire. Ilvessaaren tilan isäntä Jari Ilvessaari arvioi, että työt aloitetaan loppuviikosta.
Ilvessaaren tilalla lannoitusajankohdan määrittää ennemminkin työtekniset seikat kuin keliolosuhteet, sillä nurmialaa on noin 200 hehtaaria.
”Aika lähellä vapun tienoilla olemme yleensä lannoittaneet. Jos ei olisi kuin nurmea, voisi hifistellä enemmän”, Ilvessaari pohtii. Tilalla viljellään myös viljaa ja hernettä rehuksi. Peltoalaa on yhteensä yli 500 hehtaaria.
”Joskus hätäisenä miehenä ajelin apulantaa nurmille jo huhtikuun puolella. Sen jälkeen ehti sataa kolme kertaa lumet apulannan kylvön päälle.”
Aikainen lannoitus ei lopulta näkynyt edes rehusadossa tai korjuuajankohdassa.
”Liian aikainen lannoitus ei edistä kasvua, juuristo ei pysty sitä hyödyntämään”, Kananoja vahvistaa. Helpoin tapa määrittää sopiva lannoitusajankohta on kuoppatesti pellolla, josta havainnoidaan juuriston kasvuun lähtöä.
Kun juuristo alkaa kasvattaa uutta, vaalean vääristä juurta, maan lämpötila on sopiva lannoitukselle. Kuva: Taina RenkolaIlvessaari on tehnyt vastikään isoja peltokauppoja tilakeskuksen läheisyydestä. Lohkoille on tarkoitus perustaa nurmia, mikä suoraviivaistaa tilan säilörehulogistiikkaa ja vähentää polttoainekuluja.
Lisää säästöä saattaa olla tulossa, jos Kurikkaan suunniteltu Lännen Energian biokaasulaitosprojekti menee maaliin. Tuvan keittiön pöydällä odottaa parhaillaan lomake, jolla selvitetään kiinnostusta toimittaa lietettä laitokseen.
”Ollaan kovasti kiinnostuneita, kun meilläkin on viisi eri etäsäiliötä, joihin koko talvi ajetaan lietettä.”
Lietteen siirtokuluja säästyisi reilu 10 000 euroa, jos liete ajettaisiin biokaasulaitokseen ja paluukuorma vietäisiin suoraan etäsäiliöön. Lantaralli menisi biokaasulaitoksen piikkiin.
”Viime kesänä ehdin ostaa lannoitteet ennen kuin hinnankorotus tuli.”
Tulevana kesänä Ilvessaari aikoo tehdä niin paljon rehumassaa kuin mahdollista puskuriksi ensi vuodelle. Se johtuu lannoitteiden hintojen noususta.
”Viime kesänä ehdin ostaa lannoitteet ennen kuin hinnankorotus tuli.”
Lannoitteet maksoivat noin 450 euroa tonnilta, Ilvessaari kertoo. Jos syksyllä tai tulevana kesänä on tilanne, että hinta on vaikkapa 800 euroa tonnilta, lannoitemäärä jää puoleen.
”Sen jälkeen mietitään ostetaanko lietteen sekaan ammoniumsulfaattia vai tippuvatko lannoitteiden hinnat loppukauteen.”
Joka tapauksessa lehmille korjattava ajosilppuriala vedetään täydellä lannoituksella.
”Lehmä tarvitsee ruokaa eikä säilörehua kannata ostaa, koska isolle karjalle sen ajaminen on valtava työ.”
Tilan EKM-tuotos on tällä hetkellä noin 13 000 kiloa. EKM eli energiakorjattu maito on maidontuotannon tehokkuusmittari, joka huomioi maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet, kertoen maidon todellisen energiasisällön. Tilalla on noin 260 lypsylehmää.
Jos Ilvessaaren tilalla eletään nyt murroksen aikaa uusien peltokauppojen myötä, odottaa lähitulevaisuudessa vielä isompi muutos.
Tilalla on jo tehty laskelmia sukupolvenvaihdoksesta. Ilvessaaren kaksi poikaa työskentelee täysipäiväisesti tilalla, ja heidän on tarkoitus ottaa tulevaisuudessa isompaa roolia osakeyhtiömuotoisen maatilan ohjaksissa.
Seuraavat isot investoinnit tilalla tekeekin todennäköisesti nuori polvi, Ilvessaari tuumii.
Ilvessaaren maatila oy
Jari ja Merja Ilvessaari
Peltoa 502 hehtaaria viljelyssä, joista nurmella 220 hehtaaria, kokovilja- ja hernesäilörehua 30 hehtaaria, kauraa ja ohraa 240 hehtaaria ja loput luonnonhoito sekä riistapeltoja.
Lehmiä 260, nuorkarjaa 200.
Tila työllistää perheen kaksi poikaa sekä kolme muuta työntekijää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
