Herlin kannustaa viljelijöitä parantamaan maata

TAMMISAARI (MT) Kun liikemies Ilkka Herlin osti Gundbyn tilan runsaat viisi vuotta sitten, sen viljapellot olivat surkeassa kunnossa. Tilanteesta kielivät pelloille kertyvät lätäköt.

Naapurissa karjatilaa pitävä Mathias Weckström vuokrasi pellot ja alkoi määrätietoisesti parantaa maata.

Pelloille kylvettiin syväjuurisia kasveja ja osa laitettiin nurmelle. Nyt Gundbyn maa alkaa olla jälleen kuohkeaa. Vesi imeytyy peltoon, eikä valu vesistöihin vieden ravinteita mukanaan.

Herlinin mielestä pellon kasvukyvystä huolehtiminen on viljelijälle ensisijainen keino parantaa tuottavuutta ja suojella vesistöjä. Suojavyöhykkeet ja kosteikot hän näkee tärkeiksi ennemminkin monimuotoisuuden kannalta.

Puolet tilan pelloista kasvaa nurmea, loput vehnää, ruista sekä herneen ja kauran sekoitusta. Ne kasvavat Weckströmin lihakarjan lannan voimalla. Karja puolestaan syö vain itse tuotettua rehua. Joinakin vuosina pelloille on lisätty luujauhoa, jotta ruhojen fosfori tulee kierrätetyksi kasveille.

Juuri tällaiseen ravinteiden kiertoon Herlin tähtäsi ostaessaan pellot vuonna 2008. Hän haluaa kehittää Gundbystä ravinteiden kierrätyksen mallitilan.

Itämeren suojelutyöhön keskittynyttä Baltic Sea Action Groupia luotsaava Herlin vannoo maan kasvukyvyn parantamisen nimeen. Teollisuuskielellä ilmaistuna se olisi laatuprojekti, jonka soisi pyyhkäisevän koko Suomen yli. Parempi viljelykyky tuottaisi paremman tulon ja paremman tuotteen. Kaupan päällisenä ravinnevalumat vähenisivät.

”On harhaluulo, että Itämeren suojelu heikentäisi maatilan tulosta. Muutokset, joita viljelijän on tehtävä, ovat pieniä. Vähemmän lannoitetta, parempilaatuinen maa, laadukkaampi sato”, Herlin tiivistää.