• Maissin viljely pohjoisessa on tietoinen riski

    Riskit yöpakkasiin ovat suuret pohjoisemmilla viljelyalueilla. Kylmät yöt tekevät helposti tuhoja maissipelloissa.
    Vaikka tänä vuonna oli epäonnea, Jaakko Uitto aikoo ensi keväänäkin kylvää maissia.
    Vaikka tänä vuonna oli epäonnea, Jaakko Uitto aikoo ensi keväänäkin kylvää maissia. Kuva: Pekka Fali
    Maatalous
    9.8.201916:58
    Piia Pesola
    Tähkää maissi ei juurikaan ehtinyt muodostaa.
    Tähkää maissi ei juurikaan ehtinyt muodostaa. Kuva: Pekka Fali

    Tyrnäväläinen maitotilallinen Jaakko Uitto tietää, että monien kasvien viljely pohjoisilla leveysasteilla on haastavaa. Tämä kesä osoitti sen raa’asti. Hänen kolmen hehtaarin suuruinen rehumaissipeltonsa paleltui niin, että siitä ei saada satoa.

    ”Onhan tämä riskialuetta, koska yöpakkaset ovat yleisiä”, Uitto sanoo.

    Uitto kokeili maissin viljelyä tänä vuonna muovin alle. Aiempina vuosina maissi on kylvetty tavallisella kylvökoneella.

    ”Viime vuonna maissi onnistui hyvin. Lämpöä riitti, kylmiä jaksoja ei ollut. Maissi kasvoi jopa liiankin hyvin”, Uitto naureskelee.

    Nyt kasvuston lehdet ovat ruskeina ja kasvi alkaa kuolla pystyyn.

    ”Yleensähän korjuu tehdään Suomessa ensimmäisten pakkasten jälkeen. Tämä kasvusto ei kuitenkaan ehtinyt tehdä tähkää, joista saadaan valkuais- ja tärkkelyspitoisuutta”, Uitto selittää.

    Hän pohtii, että rehu voisi mennä vaikka nuorkarjalle, mutta hänellä itsellään ei ole siitä kokemusta.

    ”Se tuntuu olevan vähän mieltymyskysymys. Tässä kohtaa toiset tekevät paleltuneen kasvuston nuorkarjalle rehuksi ja toiset jättävät pellolle maanparannuskasviksi.”

    Vaikka maissi paleltui ja kuivuus verottaa toisen säilörehusadon määrää ja laatua, rehupulaa Uitolle ei silti hänen omien sanojensa mukaan synny.

    ”Nurmea on pakko viljellä pääasiassa, koska maissin onnistumisesta ei ole takeita. Maissi on hyvä lisä ruokinnassa ja pieni ala sitä riittää tavallisen säilörehun rinnalle.”

    Rehujen riittävyyteen on Uitolla vaikuttanut jatkuva rehupinta-alan lisääminen sekä nuorkarjalle ja ummikoille tänä vuonna tehtävä kokoviljasäilörehu.

    Uitto aikoo epäonnisesta vuodesta huolimatta jatkaa maissin viljelyä.

    ”Jos sato vaan onnistuu, hyödyt ovat isot. Pienelläkin määrällä maissisäilörehua saadaan maidon pitoisuuksia ja tuotosta nostettua. Lisäksi tulee säästöä ostorehuissa”, Uitto kertoo.

    Hän sanoo myös, että maissin kasvua on erittäin mielenkiintoista seurata.

    ”Varsinkin loppukesällä, kun yöt alkavat pimentyä, kasvu on todella nopeaa.”

    Artikkelin aiheet
    maissi
    viljely pohjoisessa
    rehuntuotanto
    maitotilallisuus
    sääolosuhteet
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle