Jatkuva sade piinaa viljelijöitä Satakunnassa – ”Montaa tällaista vuotta ei selkä kestä”

Karvialainen maanviljelijä Juha Sarviluoma on ihmetellyt kesäkuun mittaan lukemaansa uutisointia hyvistä satonäkymistä.

Pohjoisessa Satakunnassa on samaan aikaan satanut lähes päivittäin. Kertamäärät eivät ole suuria, mutta vettä kertyy tasaisesti. Nyt pelloille jää jo lammikoita ja oraat kellastuvat märässä maassa.

”Sadetta on saatu kesäkuun alusta melkein 150 milliä. Ja lähipäiville on povattu ainakin 50 lisää.”

Märillä pelloilla versovan kevätviljan lisäksi tilalla viljellään siemenperunaa sekä rypsiä.

Perunat pysyttelevät penkeissään vielä vedenpinnan yläpuolella, mutta viljan ja rypsin kasvua ei kohta pelasta kuin pitkä ja mielellään loppukesän kestävä pouta. Enempää ei vettä kaivattaisi.

Sarviluoma esittelee lohkoa, jolle kylvi rypsin kesäkuun ensimmäisinä päivinä. Kuukauden aikana ei kasvusto ole ehtinyt juuri tulitikkuaskia korkeammaksi.

Saappaat uppoavat litimärkään maahan ensin nilkkoihin saakka ja lopulta varsiaan myöten, kun viljelijä seisoo pellolle kertyneen altaan laidalla. Sade kastelee miehiä ja kameroita.

”Tähän upposi kylvökone. Oja olisi vieressä, mutta senkin pinta on liki pellon tasalla.”

Kesäkuussa kylvökone upposi sateesta märkään ojanvarren peltoon. Nyt maahan jää nilkan syvyinen jälki pelkästä kengästä, eikä matalavartinen saapas paikoin riitä. Kuva: Taneli Laine

Millään maatalouskoneella ei ole näille maille nyt menemistä. Kevätkylvöt jäivät joillakin paikoilla kokonaan tekemättä, ja ruiskutraktorikin piti kesäkuussa hyvän yrityksen jälkeen vetää pellolta pois.

Lohkot on keväällä kynnetty ja maa läpäisee normaalin kesän sateet hyvin, mutta nyt vesimäärä ylittää kantokyvyn.

Sarviluoma on keväällä muotoillut pellon pintaa – sen verran kuin se on lähes tasaisella maalla mahdollista. Myös salaojitusta on parannettu jatkuvasti.

”Sateen takia kylvämättä jääneelle lohkolle täydennettiin juuri uusia imuputkia edellisten rinnalle. Nyt putkien välin ei pitäisi olla 12 metriä suurempi.”

Erityisleveällä alustalla varustettu telakaivinkone pysyi työn aikana pellon pinnalla, mutta sorastukseen käytetty traktori oli vaatinut kaivurilta vetoapua. Uria on vielä täyttämättä.

Sarviluoma kylväisi paikalle ruista, jos maa vain kuivuisi.

”Ojituksen lisääminen selvästi auttoi, ja vettä juoksee jatkuvasti kokoojaputken päästä. Sitä vaan tulee nyt joka päivä taivaalta lisää.”

Veden vaivaama oras kellastuu hapen puutteessa. Kuva: Taneli Laine

Salaojien täydentäminen ja huuhtelu vaativat viljelijältä investointeja samalla, kun vuodentulo tippuu silmissä.

Sarviluoman arvion mukaan ohrasato on jo pienentynyt 1 000–2 000 kiloa hehtaarilta. Kevätrypsistä ei satoa synny, jos kasvit tätä menoa hukkuvat.

Kasvinviljelyn ja tukihaun neuvontaa Wikli group Oy:n kautta tarjoava Sarviluoma tietää, ettei ole ongelman kanssa yksin.

”Ainakin täälläpäin muutetaan nyt tukihakemuksia kiireesti. Ajallaan kylvämättä jääneet tai kasvunsa selvästi menettäneet lohkot siirretään syysviljalle tai jätetään odottamaan seuraavaa vuotta.”

Karviassa runsas sademäärä haittaa maanviljelyä jo kolmatta vuotta. Kahtena edellisenä vuonna syynä olivat syyssateet. Perunoita oli noston jälkeen vettyneinä hävitettävä ja viljaa oli puitava märkänä.

Nyt ylettömät sateet saapuivat jo kesällä. Vain aika näyttää, mitä syksyllä on luvassa. Vuodesta toiseen toistuva satotason tippuminen ei naurata viljelijää, joka on panostanut kalustoon ja peltoon.

”Montaa tällaista vuotta ei selkä kestä”, viljelijä toteaa.

Pieniä lakopaikkoja näkee jo siellä, missä kasvusto on korkeampaa. Tämän paikan alta maa muuttui vedeksi ja juuristo menetti otteensa mullasta. Kuva Sastamalasta. Kuva: Taneli Laine