Päällekkäinen säätely aiheuttaa turhaa byrokratiaa
Peltojen pinta-alamuutokset, ympäristösäädökset ja kotieläintuotannon eläinkohtaiset tilavaatimukset aiheuttavat viljelijöille eniten hallinnollista taakkaa. Yhteistä näille vaatimuksille on, että viljelijä ei koe saavansa taloudellista hyötyä niiden toteuttamisesta.
Lohkojen pinta-alojen jatkuvat pienet muutokset rasittavat. Kuva: Markku VuorikariNormal
0
false
false
false
EN-US
X-NONE
X-NONE
MicrosoftInternetExplorer4
Erilaiset normit, suositukset, ohjeet, asetukset sekä myös lainsäädäntö aiheuttavat viljelijöille hallinnollista taakkaa. Sitä yritetään keventää vähentämällä päällekkäistä byrokratiaa, keskittämällä toimintoja ja selkiyttämällä eri tahoilta tulevia vaatimuksia. Samalla voidaan säästää sekä hallinnon että viljelijöiden kustannuksia ja työaikaa.
"Hallinnollinen taakka ei aiheudu aina oman liiketoiminnan tarpeista, vaan esimerkiksi lainsäädännön velvoitteista. Rasite on pienille maatilayrityksille suhteellisesti raskaampaa kuin isoille yrityksille. Byrokratia kuormittaa sekä yrityksen taloutta että yrittäjän työhyvinvointia", sanoo tutkija Timo Karhula Luonnonvarakeskuksesta.
Suomessa toteutettavaan maatalouspolitiikkaan vaikuttavat sekä EU:n yhteinen maatalouspolitiikka että kansalliset toimenpiteet. Nykyinen maatalouspoliittinen järjestelmä on muotoutunut ajan kuluessa. Siihen ovat vaikuttaneet eri eturyhmien vaatimukset ja paineet. Tästä johtuen ohjeiden, normien ja säädösten määrä on suuri ja sektorilla on monia toimijoita.
Päällekkäistä säätelyä aiheutuu sekä EU:n että kansallisesta lainsäädännöstä ja näiden soveltamisesta ja tulkinnasta. Uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa tulisi huomioida, mitä kustannuksia se aiheuttaa suoraan tai välillisesti maatalousyrittäjille. Jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa pitäisi arvioida myös hallinnollista taakkaa.
Maataloustuotannon perusperiaatteet ovat kaikissa EU:n jäsenmaissa samat. Viljelijöille tulisi tarjota työvälineitä ja neuvontaa, joilla he pystyvät hallitsemaan tehokkaasti lisääntyvää tietomäärää, kirjaamis- ja arkistointivaatimuksia sekä muuta byrokratiaa. Maataloustukiin liittyvä toiminta on viljelijöiden näkökulmasta kuitenkin vastikkeellista eli heille maksetaan tukia tehtyä työtä ja vaivaa vastaan.
Hallinnollista taakkaa syntyy vain, jos esimerkiksi samasta asiasta pyydetään tietoja tai samaa asiaa valvotaan useita kertoja lyhyen aikavälin sisällä. Suurin osa tukijärjestelmien säädöksistä on EU-tasoisia ja niiden muutokset on saatava aikaan EU:ssa. Tukijärjestelmän yksinkertaistaminen merkitsisi todennäköisesti samalla sitä, että tingitään nykyisen maatalouspolitiikan säilyttämis- ja ylläpitovaatimuksista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat