Viime vuoden tavoin myös tulevana keväänä kylvösiemenestä on tulossa pulaa. Valtio ja siemenkauppiaat ovat jo käynnistäneet toimenpiteitä, joilla viime vuoden ongelmilta vältyttäisiin.
Tällöin toimiin ryhdyttiin liian myöhään, eikä esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) siemenvarastoja pystytty avaamaan viljelijöiden siemenpulan taltuttamiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriö haki jo joulukuun puolivälissä EU:n komissiolta lupaa niin sanottuun itävyyspoikkeukseen. Jos itävyyspoikkeus myönnetään, Suomessa saa sertifioida kylvösiemeneksi sellaisia eriä, joissa itävyys on 75 prosenttia.
EU:ssa kylvösiemeneltä edellytetään 85 prosentin itävyyttä.
Itävyyspoikkeuksia haettiin kauralla 18 miljoonalle, ohralla 15 miljoonalle ja kevätvehnällä 12 miljoonalle kilolle.
Jukka Peltola MTK:sta muistuttaa, että itävyysrajan väliaikainen lasku on vasta ensimmäinen askel.
”Sillä saadaan markkinoille siementavaraa vain normaalin vuoden kysynnän verran. Se ei riitä ratkaisemaan koko siemenpulaa, koska oma vilja ei ole monissa tapauksissa kylvösiemeneksi kelpaavaa.”
Peltola arvioi, että siementilanne on tammikuun puolessavälissä siementilanne on jo vähän selkiytynyt. Päätös HVK:n varastojen purkamisesta tehdään tuolloin.
Koska siemenestä oli pulaa jo viime keväänä, aiempien vuosien siemenvarastoja ei tänä vuonna käytännössä ole.
Koska myös Suomen lähialueilla viime vuoden satokausi oli haastava, tuontisiemenen varaan ei voi paljon laskea.
”Myös Ruotsi ja Norja ovat hakeneet itävyyspoikkeuksia.”
Peltola patistaa viljelijöitä tutkimaan tai tutkituttamaan oman siemenen laadun niin pian kuin mahdollista.
”Nyt ei pidä tuudittautua siihen, että oma siemen itää kuten ennenkin tai että sertifioitua siementä riittää keväällä. Haastavin tilanne on ja tulee olemaan kevätvehnän suhteen.”
Myös kotimaista siementuotantoa pitäisi Peltolan mukaan kasvattaa, jotta kylvösiemenhuolto voidaan turvata.
”Omavarainen siementuotanto Suomessa tärkeää, jotta varmistetaan Suomen oloihin soveltuvien lajikkeiden saatavuus.”
JUHANI REKU