MTK-liittojen toiminnanjohtajat vaativat kriisitoimien pikaista valmistelua kadon varalle: "Pahin syksy vuoden 1987 jälkeen"

Sadonkorjuussa on myöhäisen korjuukauden ja sateiden takia käsillä katastrofin ainekset maan kaikilla alueilla, MTK-liittojen toiminnanjohtajat totesivat kokouksessaan keskiviikkona.

"Viime päivät olemme kaikki kuunnelleet murehtivien viljelijöiden soittoja", Markku Pärssinen Satakunnasta kertoo.

Toiminnanjohtajat kiirehtivät etsimään keinoja, joilla uhkaavaa katastrofia voidaan helpottaa.

Ensi viikko voi vielä paikoin pelastaa jotakin, mutta sen odotteluun ei toiminnanjohtajien mukaan ole aikaa. Kotieläinten rehutilanne ja viljelijöiden tyhjä kassa vaativat nopeita toimia. Uusia keinoja tarvitaan, koska satovahinkojen korvausjärjestelmä poistui käytöstä 2015.

"Sopivien keinojen etsiminen pitää aloittaa heti", Pärssinen korostaa.

"Tässä tilanteessa ei ole aikaa kysellä EU:lta ja saada joskus vuoden päästä lupa johonkin, joka ei sovi juuri tähän tilanteeseen."

Patistuksen kohteena on ennen muuta maa- ja metsätalousministeriö mutta myös oma järjestö MTK.

"Nyt on näytön paikka", Vilho Pasanen Pohjois-Karjalasta sanoo.

Sadonkorjuu on viivästynyt viileän kesän takia. Nyt syksyn jatkuvat sateet ovat estäneet puinteja ja laottaneet kasvustoja.

"Huono satovuosi on jo kolmas peräkkäinen. Viljelijöiden rahat ovat loppu, ollaan puilla paljailla", Jouni Jyrinki Keski-Pohjanmaalta sanoo.

"Tämä on pahin syksy vuoden 1987 jälkeen", Paavo Myllymäki Varsinais-Suomesta arvioi. "Erona on, että silloin isännillä oli pankissa hiukan rahaa, nyt ei."

"Viljelijöillä ei ole rahaa lainojen lyhennyksiin ja tarvikkeisiin", Jari Kauhanen Pohjois-Savosta jatkaa. Hän ja Matti Tyhtilä Pohjois-Suomesta ovat huolissaan kotieläintilojen rehutilanteesta.

"Eläimistä on satotilanteen takia jouduttu jopa luopumaan", Tyhtilä kertoo.

"Syysviljojakin on vielä puimatta eikä uusille syyskylvöille päästä. Öljykasvit eivät ehkä ehdi korjuukypsäksi", Päivi Rönni Hämeestä kertoo.

Aivan etelässä on pystytty puimaan syysviljoja ja osin rehuviljaa, Jaakko Holsti Uudeltamaalta kertoo. Hän on kuitenkin huolissaan viljojen laadusta, kun ne muhivat kosteudessa. Suurin huoli on puintia vasta odottavasta kevätvehnästä.

Monin paikoin kasvustot näyttävät tienvarteen hyviltä, jos ovat pystyssä. Kauhasen mukaan usealle viljelijälle on kuitenkin tullut karu yllätys: märät tähkät ovat alkaneet itää.

Ongelmana on lisäksi, ettei märkä maa kanna koneita. "Jos pellolle menee väkisin, se tuhoaa maan rakennetta ja seuraavien vuosien kasvuoloja. Joka tapauksessa korjuu- ja kuivauskustannukset ovat suuria", Kauhanen pohtii.