Vanhat koneet käynnistetään jälleen tulevana viikonloppuna Weteraanikonepäivillä: "Vuosikymmenten saatossa olemme luoneet kunnianosoituksen suomalaiselle kulttuurille”

Tasan kolmekymmentä vuotta sitten Oulaisissa pidettiin kesätapahtuma, jonka pääroolissa olivat muutama maamoottori sekä saman verran traktoreita. Kävijämääräksi merkattiin alle tuhat, mutta se oli hyvä alku ja innosti eteenpäin.

Nyt Oulaisissa järjestettävät Weteraanikonepäivät ovat nousseet suurimpien kesätapahtumien joukkoon ja lajissaan jopa Suomen suurimmaksi. Vierailijamäärä pyörii vuosittain noin 20 000 tietämillä.

Vanhat vehkeet ja entisajan elämä heräävät eloon jälleen heinäkuun toisena viikonloppuna. Juhlavuoden teemana kulkee "Työtä ja juhlaa".

Tuula Aitto-oja on ollut talkoilemassa Weteraanikonepäiviä yli kahden vuosikymmenen ajan. Kuva: Anne Anttila

Aiemmin tapahtumasihteerinä sekä Naiswoiman puheenjohtajana toiminut Tuula Aitto-oja luonnehtii perinteeksi muodostunutta kesätapahtumaa talkoohengen voimannäytteeksi.

"Wanhan Woiman ympärillä pyörii ympärivuotisesti noin 20 henkilön aktiivijoukko, mutta tapahtumaviikonloppuna määrä nousee satoihin. Yksistään talkootyötunteja ennen loppurutistusta kertyy lähemmäs 4 000. Weteraanikonepäivät ovat koko paikkakunnan juttu, sillä mukana järjestelyissä on myös lukuisa määrä eri yhdistyksiä sekä yhteisöjä”, Aitto-oja kertoo.

Aitoa emäntäenergiaa tapahtumaan tuo Naiswoima.

"Alun alkaen Weteraanikonepäivät miellettiin ukkojen tapahtumaksi. Naiswoiman toiminta käynnistyi täysillä vuonna 2004, jolloin mukaan saatiin myös naisväkeä kiinnostavia näyttelyitä ja työnäytöksiä. Esimerkiksi vanhat työtavat, kuten kehräys, kankaankudonta ja voin kirnuaminen ovat entisajan kädentaitoja parhaimmillaan”, Aitto-oja sanoo.

Vanhat vehkeet ja entisajan elämä heräävät Weteraanikonepäivillä eloon jo 30. kerran. Kuva: Anne Anttila

Naiswoiman tämänkesäisenä teemana on "Juhlasta juhlaan", jossa esitellään ihmiselämän eri juhlia ristiäisistä hautajaisiin.

"Esillä on muun muassa aiheisiin liittyviä huonekaluja, asusteita ja astioita. Juhlakaaren toimintatavoista saadaan kattavaa tietoa.”

Naiswoiman energinen kädenjälki näkyy myös virkatun traktorin muodossa.

"Otimme jämälangat käyttöön ja virkkasimme talkoovoimin talven 2022 aikana noin 2 000 isoäidinneliötä, värikkäitä ja erikokoisia. Virkatuista neliöistä taiteilimme vanhalle peltiratsulle uudet kuoret. Myös renkaat, vaihdekeppi ja ruuvien päät saivat ympärilleen korean kuosin”, Aitto-oja esittelee hymyillen.

Weteraanikonepäivät järjestetään Oulaisissa 7.-9.7.2023. Kuva: Anne Anttila

Ilman menneisyyden tuntemista ei voi ymmärtää tätä päivää eikä tulevaisuutta.

Tämän ajatuksen ympärille rakentuu Weteraanikonepäivät.

"Arvostamme arjen historiaa ja menneiden aikojen kotikutoisuutta. Historialla on mielenkiintoiset kasvot, joten perinteiset arvot ja niiden vaaliminen näkyvät tapahtumassa monin eri tavoin. Eilispäivä näkyy taitavien käsien lisäksi konekentällä, jossa on nähtävillä laaja kirjo entisajan härveleitä maamoottoreista vanhoihin kulkupeleihin. Vanhat traktorit ovat kestohitti ja tänä kesänä paikalle puksuttaa harvinaisempia yksilöitä”, Aitto-oja kertoo.

Arvo Härö on on höylännyt päreitä jo vuosikymmenten ajan ja höylää edelleen. Kuva: Anne Anttila

Juhlavuoden kunniaksi konekentällä näkyy retrohenkinen 1990-luku.

Wanhan Woiman puheenjohtaja Jouni Aitto-oja toivoo, että esimerkiksi autokentälle saadaan mahdollisimman monipuolinen kattaus 1990-luvun alkupuolen autoja.

"Myös 90-lukua henkivät traktorit ovat lämpimästi tervetulleita. Kyseinen vuosikymmenen tulee varmasti näkymään monin eri tavoin myös muissa yhteyksissä. Suosittelen kurkistamaan savottakämppään, jossa on esillä muun muassa hieno kokoelma eri vuosikymmeniltä olevia moottorisahoja”, Jouni Aitto-oja vinkkaa.

Maamoottoreiden lisäksi Weteraanikonepäivillä käynnistetään myös höyrykoneet. Kuva: Anne Anttila

Tapahtumana Weteraanikonepäivät lukeutuu alansa edelläkävijöihin.

"Vuosikymmenten saatossa olemme luoneet täysin omanlaisemme kunnianosoituksen suomalaiselle kulttuurille nostamalla esiin tavallista arjen historiaa ja samalla persoonallisempaa mikrohistoriaa.”

Tapahtuman kruunun jalokivi on Tuula Aitto-ojan mukaan aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön siirto sukupolvelta toiselle.

"Weteraanikonepäiviltä ei löydy pomppulinnaa eikä metrilakun myyjää. Näiden sijaan on mahdollista ihmetellä muun muassa sitä, miten seppä takoo pajassaan ja millä vehkeillä on tehty entisajan peltohommat.”

Perinteisiä kädentaitajia tarvitaan vielä lisää. Etsinnässä on erityisesti pärevakkojen tekijä ja hakusessa on myös entisajan räätäli, Tuula Aitto-oja peräänkuuluttaa.

Weteraanikonepäiviin valmistaudutaan pitkin vuotta ja talkovoimin. Maalausvuorossa Wanhan Woiman puheenjohtaja Jouni Aitto-oja.  Kuva: Anne Anttila