Keksinnöstä käyttöön on liian pitkä tie
Suomessa keksinnöille voi saada rahoitusta esimerkiksi patentointia varten, mutta myös testaus ja varsinkin tuotteistus vaatisivat yhteiskunnan rahoitusta ja kehittelyapua. Silloin tuotteet pääsisivät myös hyötykäyttöön.
Keksintösäätiö on puhunut tästä kauan.
Saloy Oy:n fosforinpoistajan tapaiset laitteet, jotka voisivat mahdollisesti hyödyttää kokonaisia vesistön valuma-alueita, eivät voi olla yksittäisten viljelijöiden tai maanomistajien ostohalun varassa.
Parhaiten ne soveltuisivat valtion tutkimuslaitosten testattaviksi. Toimiviksi todetut menetelmät voitaisiin sijoittaa valtion tuella ympäristön kannalta järkevimpiin kohteisiin.
Esimerkiksi Suomen ympäristökeskus (Syke) tekee yhtäältä omaa tutkimusta ja kehittämistyötä. Toisaalta se testaa valmiita tuotteita.
Millekään taholle ei ilmeisesti kuulu pienten yritysten ideoiden ja prototyyppien testaaminen, tuotteistaminen ja rahoituksen etsiminen.
Ei ole järkevää panna käytännön tekniikan parissa työskenteleviä ihmisiä hoitamaan myös rahoituksen hakemista ja tuotteiden markkinointia. Niihin tarvitaan ammattilaisia.
Tekniikan ammattilaisten ja keksijöiden kannattaisi keskittyä kehittelemään lisää hyödyllisiä tuotteita.
Sanotaan, että suomalaiset keksivät ja ruotsalaiset kopioivat keksinnöt käyttöön. Lopulta amerikkalaiset tuotteistavat ja tekevät niillä rahaa.
Voisikohan vaikkapa työ- ja elinkeinoministeriö tehdä ongelmalle jotakin?
Rea Peltola