Lihantuotannon määrän ennakoidaan laskevan Suomessa.
Lihaa tuotettiin vielä tammi–toukokuussa saman verran kuin vuosi sitten. Sian-, lampaan- ja naudanlihan laskua korvasi broilerin ja kalkkunan tuotannon kasvu.
Vienti sen sijaan laski ennakkotietojen mukaan jopa 21 prosenttia.
Asia selviää Kantar TNS Agrin lihamarkkinakatsauksesta.
Sian ja broilerin tuottajahinta nousi tammi–toukokuussa keskimäärin 23 senttiä vuodentakaisesta, naudan 35 ja karitsan 80 senttiä.
Tiloilla kulujen kasvu on kuitenkin ollut tuottajahintojen nousua nopeampaa.
Kustannusten nousun vaikutusten odotetaankin iskevän tuotantoon viiveellä. Paljon riippuu myös tämän satokauden onnistumisesta.
Sikojen teurasmäärät hupenevat Kantarin arvion mukaan kesäkuusta vuoden loppuun viisi prosenttia vuodentakaisesta.
Emakoiden karsiminen kasvattaa teurasmääriä tilapäisesti. Emakoita on vähennetty tiloilla porsasmarkkinan tasapainottamiseksi. Lisäys tuotantoon on Kantarin mukaan lähes miljoona kiloa vuoden aikana.
Naudanlihan osalta odotetaan loppuvuodelle 3–4 prosentin vähennystä.
Sianlihan kulutuksen lasku on Kantarin mukaan kuitenkin pysähtynyt ja naudanlihan suosion lasku jyrkentynyt. Karitsanlihan osalta sekä tuotanto että kulutus jatkavat laskuaan.
Poikkeuksen tekee broileri, jota sekä kasvatetaan että syödään jatkossa aiempaa enemmän. Myös kalkkunan tuotannon ja kulutuksen odotetaan kasvavan, joskaan ei yhtä voimakkaasti.
Kesäkuusta vuoden loppuun lihaa ennakoidaan tuotettavan Suomessa kaikkiaan kaksi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Kotimaisen lihan arvostus on ainakin toistaiseksi pysynyt korkeana, joskin tuonti kasvoi alkuvuodesta neljä prosenttia.
Hintojen noustessa ostoskoriin odotetaan päätyvän entistä herkemmin mukaan huokeampia elintarvikkeita, kuten makkaraa.
Viljan osalta hinnanlasku näyttää toistaiseksi tasaantuneen. Myyntihinta ylittänee vieläkin tuotantokustannukset, sillä tarjontaa markkinoilta puuttuu edelleen.
Viljan globaalin kysynnän rehupuolella voi odottaa jatkuvan vahvana.
Ilmastotavoitteissa puhutaan lihantuotannon vähentämisestä, mutta tosiasiassa tuotanto maailmalla kasvaa.
Vuonna 2021 lihantuotanto nousi jopa viisi prosenttia, kertoo FAO:n ja OECD:n tuore raportti.
Tuotanto kasvoi arviolta 339 megatonniin. Yksi megatonni vastaa miljardia kiloa lihaa.
Suurilta osin nousu johtuu Kiinasta, jonka sianlihantuotanto toipui viime vuonna afrikkalaisen sikaruton aiheuttamasta suvannosta.
Tuotanto nousi viime vuonna jopa 34 prosenttia ja kasvun odotetaan jatkuvan, joskin hitaampana.
Siipikarjan, naudan ja lampaanlihan tuotanto nousi maailmalla viime vuonna vain marginaalisesti, sillä korkeat rehukustannukset alensivat kannattavuutta.
Naudanlihan määrää markkinoilla supistavat esimerkiksi lypsykarjan määrän lasku EU:ssa sekä vientitullien käyttöönotto Argentiinassa.
Viimeisen 30 vuoden aikana maailman lihantuotanto on kasvanut yhteensä 110 prosenttia.
Kaikkiaan FAO ja OECD odottavat lihantuotannon kasvun jatkuvan erityisesti Kiinan, Yhdysvaltojen, Brasilian ja Intian ajamina.
Euroopassa kehityssuunta on toinen. Erityisesti sianlihantuotanto on laskusuunnassa. EU-alueella lihantuotannon odotetaankin supistuvan tulevalla vuosikymmenellä.
Kilpailu vientimarkkinoilla kiristyy ja tuotantoon sekä ympäristöön liittyvät kustannukset EU-alueella kasvavat, raportissa todetaan.
Yksi tuotantosuunta on sekä Euroopassa ja sen ulkopuolella suosiossaan yli muiden: siipikarja. Kotieläintuotannon tulevaisuus nojaakin kasvavassa määrin sorkkien sijaan siivekkäisiin.
Lue lisää: