Leipävehnää riittää nippa nappa seuraavaan satoon, kauran vientikysynnässä kasvua
”Vehnällä tilanne on lohduton ja haasteellinen. Poikkeuksellisen vähäinen määrä täyttää leipävehnän kriteerit”, toteaa hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta.Tilaajalle
Kevätvehnällä sakoluvut ovat heikkoja, syysvehnällä vastaan tulee valkuaisen alhaisuus. Kuva: Petteri KivimäkiNiukkuus leipävehnästä on näkynyt myllyillä, kun kotimaan vehnäsadosta alle kolmasosa täyttää leipävehnän laatukriteerit.
Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) loppuvuodesta julkaisemien ennakkotietojen mukaan kevät- ja syysvehnän 732 miljoonan kilon sadosta 199 miljoonaa kiloa täyttää laaturajat.
Kevätvehnällä sakoluvut ovat heikkoja, syysvehnällä vastaan tulee valkuaisen alhaisuus.
”Vehnällä tilanne on lohduton ja haasteellinen. Poikkeuksellisen vähäinen määrä täyttää leipävehnän kriteerit”, toteaa hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta.
Myllylaadun rajoilla olevia eriä on hyödynnetty, viljanhankintajohtaja Tero Hirvi Fazer Myllyltä kertoo.
Ostajat kannustavat lähettämään esinäytteitä myllyille. Erät voivat hyvinkin käydä elintarvikkeeksi.
Todennäköisesti jonkin verran leipä- ja rehulaadun rajamailla olevaa vehnää on mennyt rehuksi. Viljelijän on pohdittava muun muassa kuljetusta, jos rehulle on käyttäjä lähellä ja mylly kauempana.
”Toivotaan, että Quarnaa ei ainakaan päätyisi rehuksi.” Minna Oravuo
Vehnäpulasta Oravuo ei puhuisi, mutta tiukka tilanne on. Todennäköisesti pärjätään ilman tuontia. ”Leipomoasiakkaat haluavat kotimaista”, Oravuo sanoo.
Hirvi uskoo, että seuraavaan satokauteen asti pärjätään kotimaan sadolla.
Laskennallisesti vehnää riittää. Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) viljatasearvion mukaan leipävehnää kuluisi vuodessa 227 miljoonaa kiloa. Vanhaa varastoa vehnällä oli yhteensä 315 miljoonaa kiloa.
Vyrin taseessa on arvioitu, että tuontia olisi kuluvalla kaudella vehnällä 10 miljoonaa kiloa. Jos ennuste toteutuu, tuonti olisi vähäisempää kuin yleensä viimeisen 10 vuoden aikana.
Quarna-kevätvehnälle on ilmestynyt osalla ostajista oma hinta, joka on muuta leipävehnää korkeampi.
Quarnalla on tiettyjä leivontaominaisuuksia, jotka tukevat jauhon leivontalaatua, Oravuo sanoo. ”Toivotaan, että Quarnaa ei ainakaan päätyisi rehuksi.”
Hirvi toteaa, että korkeammalla hinnalla kompensoidaan myös Quarnan alempaa satoa verrattuna uudempiin lajikkeisiin.
”Kansainvälinen markkina ja kotimaan markkina ovat eriytyneet. Kotimaan hinnat ovat tällä hetkellä kilpailukykyisiä.” Tero Hirvi
Leipävehnän hinta on kotimaassa ollut 240 euron molemmin puolin. Rehuvehnän hinta on vaihdellut ostajittain alle 200 eurosta lähes leipävehnän hintaan asti.
Euronext-viljapörssissä leipävehnän hinta on laskenut noin 210 euroon tonnilta.
”Kansainvälinen markkina ja kotimaan markkina ovat eriytyneet. Kotimaan hinnat ovat tällä hetkellä kilpailukykyisiä”, Hirvi sanoo.
Kauralla hometoksiinit on ollut ongelma, kuten syksyllä arvioitiin, mutta pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet ja hylkäyksiä on ollut vähemmän kuin aluksi arvioitiin, Hirvi sanoo.
Elintarvikekäyttöön kauraa on riittänyt hyvin. Ulkomailta on tullut aiempaa enemmän kysyntää suomalaiselle kauralle, kun sato monessa maassa oli heikko, Hirvi kertoo.
Rukiin riittävyys on ollut hyvä vanhojen varastojen tuella. Syksyn sadossa oli paljon sakoluvultaan matalia eriä, mutta varastoissa taas oli jäljellä vanhoja korkeasakoisia eriä.
Viljakauppa on ollut tasaista talvella, mutta melko hiljaista, Oravuo kertoo.
Tavallista pienempi sato vaikuttaa myyntimääriin. Moni viljelijä saattaa odottaa, olisiko myönteistä hintakehitystä vielä tulossa, ostajat toteavat.
”Markkinasta ei tiedä kukaan mihin se menee. Myyntejä kannattaa sen takia hajauttaa”, Hirvi toteaa.
Syysviljojen talvehtimisesta ei vielä pysty sanomaan mitään varmaa. Lämpötilojen sahaaminen ja lumipeitteen hupeneminen etelässä on nostanut hieman huolta.
”Tämän hetken tiedoilla talvehtiminen on sujunut hyvin. Lumipeite suojasi kovien pakkasten aikana”, Hirvi kertoo.
- Osaston luetuimmat
