Lannoitteiden hinnat maailmalla nousussa, korotuksia myös Suomessa

Lannoitteiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa.

Esimerkiksi Ranskassa typpilannoitteiden hinta nousi viime viikolla 35–60 euroa tonnilta, kertoo Agrarheute.

Vuoden alhaisin hinta on todennäköisesti jo nähty, lehti arvioi. Hinnat ovat olleet nousujohteisia myös Suomessa.

Olemme joutuneet nostamaan hintoja jonkin verran, kertoo Viljelijän Bernerin tuoteryhmäjohtaja Ilkka Pekkala.

Bernerillä korotukset ovat toistaiseksi olleet muutaman kympin luokkaa. Tuotteesta riippuen hinnat asettuvat 350–500 euron väliin.

”Tässähän on kauheaa epävarmuutta, mutta viimeinen viikko tai parikin on nähty kovaa nousua typpimarkkinoilla. Hyvin mielenkiintoista seurata, miten tilanne kehittyy.”

Nousuun vaikuttaa erityisesti maakaasun kallistuminen, mikä taas näkyy typpilannoitteiden hinnassa.

Pekkala viittaa Arguksen raporttiin, jossa kerrotaan myös suuren ureanvalmistaja Egyptin rajoittaneen typpilannoitteissa käytettävän urean valmistusta lämpöaallon takia.

Ennätyslämpötilojen kerrotaan myös nostaneet maakaasun kysyntää esimerkiksi Italiassa. Hinnan odotetaan kuitenkin putoavan, kun lämpöaalto hellittää, kertoo Trading economics.

Maakaasun hinta oli laskussa perjantaina, jääden noin 27,65 euroon megawattitunnilta.

Vuosi sitten haasteita oli jopa lannoitteiden saatavuudessa. Nyt samaa ongelmaa ei ole: Saatavuus on kohtuullisen hyvä, Pekkala jatkaa.

”Kristallipalloa ei minullakaan ole, mutta on täysin mahdollista, että hinnat nousevat vielä. Kauppa on auki ja viljelijä saa itse tehdä päätökset siitä, milloin hankinnat tekee.”

Bernerin lannoitteet myydään jatkossa Viljelijän-brändin alla. Suomalaisiin peltomaisemiin ensimmäiset Viljelijän-lannoitesäkit ovat jo ilmestyneet.

Okra-näyttelyssä Viljelijän-lannoitteiden vastaanotto oli Pekkalan mukaan pirteä.

Venäläisiä raaka-aineita yhtiössä ei ole käytetty reiluun vuoteen.

”Kaikkeen totutaan ja vaihtoehtoisia toimituskanavia löytyy, markkinat hoitavat tilanteen”, Pekkala summaa.

Yara Suomen osalta lannoitekauppaa tehdään vasta parin viikon päästä. Tilanne on sama kuin aikaisemminkin, Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg summaa.

Yhtiössä seurataan, mitä maailmanmarkkinoilla tapahtuu.

”Käsitykseni mukaan kysyntä on piristynyt Euroopassa. Se ennemmin nostaa kuin laskee hintoja.”

Typpi reagoi markkinoiden muutoksiin nopeasti. Urean hinnan liikkeet ovat herkkiä, Westerberg toteaa.

”Edelleen maakaasun hinta vaikuttaa välillisesti lannoitteiden hintaan.”

Lannoitemarkkinoihin vaikuttaa myös viljan hinnannousu, Pekkala huomauttaa. ”Viljapörssien puolella on ollut kovaakin nousua. Viljat ja lannoitteet menevät usein käsi kädessä.”

Jos viljasta saa paremman hinnan, on suurempaa intoa lannoittaakin ja kysyntä kasvaa, Westerberg jatkaa.

Sekä urea että vehnä ovat toisaalta varsin spekulatiivisia tuotteita, hän muistuttaa.

Viljan hinta on heilunut rajusti Venäjän aloitettua hyökkäykset Ukrainan satamiin.

Viime viikon keskiviikkoon mennessä Venäjän ilmavoimat olivat vahingoittaneet yhteensä 26:tta satamarakennusta, kertoi Ukrainan apulaispääministeri.

Hyökkäykset Tonavan viljavarastoihin heikensivät vientimahdollisuuksia entisestään.

Hintahuippu nähtiin viime maanantaina, jolloin vehnän syyskuun hinta nousi Euronext-viljapörssissä reilut seitsemän prosenttia yli 264 euroon.

Perjantaina syyskuun vehnäfutuurit olivat kolmen ja puolen prosentin laskussa. Hinta asettui 251,50 euroon.

Myös vehnän hinnassa on ollut jyrkkää vaihtelua.

Laskun taustalla vaikuttavat Yhdysvaltain kohentuneet sääennusteet, kertoo Ahdb markkina-analyysissaan.

Yhdysvaltain Keskilännessä on kuitenkin alueita, jotka kärsivät kuivuudesta.

Kevätohralle odotetaan heikkoa satoa sekä Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa että Baltian maissa. Syynä on pääasiassa kuivuus.

Asiasta kertoo Euroopan komission Mars-raportti.

Suurinta pudotusta odotetaan auringonkukkien sadolle, joka on noin viisi prosenttia keskiarvojen alapuolella. Taustalla vaikuttaa heikko sato Romaniassa.

Mars-raportin mukaan EU-tasolla viljasato jää kuitenkin hivenen viiden vuoden keskiarvon yläpuolelle.

Toisalta viime viikolla MTK:n asiantuntija Max Schulman nosti esiin myös arviot, joissa viljasadon arveltiin jäävän keskiarvon alle.

Suurimmassa osassa Länsi- ja Pohjois-Eurooppaa kuivuus jatkui toukokuun alusta kesäkuun loppuvaiheille, jolla oli kielteisiä vaikutuksia viljan taimettumiseen ja kasvuun, Mars-raportissa todetaan.

Maidon hinta ei toissa viikolla järjestetyssä GDT -huutokaupassa osoittanut nousun merkkejä. Kokonaisindeksi laski prosentin.

Vuoden 2023 alkupuolisko on ollut haastava meijerijätti FrieslandCampinalle.

Maidon tuottajahinta oli meijerin mukaan alkuvuoden korkea, mutta samalla maitotuotteista etenkin juuston ja voin hinnat putosivat.

Myös kuluttajien siirtyminen private label -tuotteisiin on leikannut markkinaa.

Maataloustuotteiden vienti EU-alueelta supistui huhtikuussa ennätysmäisen maaliskuun jälkeen.

Vienti laski 17,8 miljardiin, mikä on noin 17 prosentin pudotus maaliskuusta. Huhtikuussa oltiin viime vuoden tasolla.

Asiasta kertoo Eurostatin tuore raportti.

Silti alkuvuoden viennin arvo oli 10 prosenttia viime vuoden saman ajankohdan yläpuolella. Nousua oli raportin mukaan pääasiassa viljajalosteiden sekä hedelmien ja pähkinöiden viennin takia.

Myös tuonnin arvo supistui. Syynä on pääasiassa tuontihintojen lasku viimeisten kuukausien aikana.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.