
Tuoreen tutkimuksen mukaan holstein tuottaa enemmän maitoa, mutta ayrshire (ay) yltää kokonaiskannattavuudessa holsteinia parempaan tulokseen.
Karjassa, jossa on 250 lehmää ja molemmat rodut edustettuina, ayrshiren tulos on 84 euroa parempi per lehmä vuodessa kuin holsteinilla. Kokonaiskulut ovat noin 70 000 euroa pienemmät.
Tulos on laskettu maidon tuottajahinnalla 48 senttiä litralta. Kun tuottajahinta nostetaan 54 senttiin, ay-lehmien laskennallinen tulo vuodessa on 3 524 euroa ja holsteinin 3 472 euroa.
Tutkimuksen ovat toteuttaneet Viking Genetics, Faba ja Simherd. Aineistoina käytettiin tuotosseuranta-aineistoa vuosilta 2021–2024. Mukana oli lähes 300 karjaa ja yli 56 000 lehmää.
Aineisto sisälsi tiedot eläinten tuotoksista, poikimisista, terveydestä ja poistoista. Pohjoista maidontuotantotukea tai AB-alueen lypsylehmäpalkkiota ei huomioitu.
Tulokset analysoitiin Simherd Basic -ohjelmalla, jolla mallinnettiin kummankin rodun tuloja, kuluja ja riskejä eri tuotantoskenaarioissa.
”Rotujen välistä tasavertaisuutta osattiin odottaa. Yllätys oli, miten hyvin ayrshire pärjäsi.”
Tutkimuksen taustalla on huoli siitä, että ayrshiren osuus lypsykarjoissa on vähentynyt huolestuttavan paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoi projektityöntekijä Reetta Keisalmi Viking Geneticsiltä (VG).
Syitä kehityksen taustalla voivat olla muun muassa holsteinin paremmat tuotosominaisuudet sekä laajentaville karjoille markkinoilla tarjolla oleva hosteinin määrä, Keisalmi pohti esitellessään tutkimusta webinaarissa 27. marraskuuta.
Keisalmen mukaan tutkimustulokset ovat positiivinen yllätys.
”Rotujen välistä tasavertaisuutta osattiin odottaa. Yllätys oli, miten hyvin ayrshire pärjäsi.”
Jalostusjohtaja Pirkko Taurén Fabalta kertoi webinaarissa, että rotuvertailun tuloksista jalostusasiantuntijat ja karjanomistajat saavat entistä parempaa tietoa eläinvalintojen pohjaksi.
Hän korostaa, että jokainen karjanomistaja tekee eläinvalinnat omista lähtökohdistaan.

Ayrshire kuuluu punaisiin rotuihin, joita on myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.
”Rodun vahvuuksia ovat maidon korkeat rasva- ja valkuaispitoisuudet, sopeutuminen muuttuviin oloihin, terveys ja hedelmällisyys sekä hyvä rehunkäyttökyky”, Keisalmi luetteli.
Punaisten rotujen hyviin puoliin kuuluvat myös hyvä rakenne ja holsteinia pienempi koko, kertoi Viking Geneticsin punaisten rotujen tuotepäällikkö Camilla Rosman Ruotsista.
Hän painotti, että holsteinin ja punaisten rotujen vertaaminen toisiinsa pelkän tuotoksen perusteella antaa liian kapean kuvan.
”Taloudellinen lopputulos sama kuin holsteinilla mutta koostuu eri tavalla.”
Punaisten rotujen vahvuudet pitää tunnistaa ja niitä on osattava markkinoida, Rosman totesi.
Viking Geneticsin myymistä sperma-annoksista runsas kolmannes on punaisia rotuja ja kolmannes holsteinia. Hieman alle 30 prosentin siivua pitää hallussaan jersey.
Punaisten sonnien spermaa viedään noin 50 maahan. Viimeisen vuoden aikana eniten annoksia on myyty Yhdysvaltoihin, Puolaan, Armeniaan ja Meksikoon.
Sopeutumiskykynsä takia punaisista roduista on oltu kiinnostuttu myös esimerkiksi Kreikassa, Rosman kertoi. Kuivuuden ja kuumuuden takia siellä tarvitaan lypsylehmiä, jotka selviävät ja lypsävät ankarissakin oloissa.

Viking Genetics tekee yhteistyötä norjalaisen, sikäläisen punaisen rodun, jalostusorganisaatio Genon kanssa.
Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on yhteensä 140 000 punaisiin rotuihin kuuluva lehmää. Norjassa omaa punaista on 180 000, Rosman kertoi.
”Jalostustavoitteet ja perinnöllinen taso ovat samoja mutta geneettiset linkit norjalaiseen populaatioon puuttuvat. Tämä tarkoittaa, että norjan punaisten kokonaisjalostusarvot ovat yleensä lähellä nollaa.”
Tilanteen muuttamiseksi VG on tuonut viime ja tänä vuonna norjalaisen punaisen rodun sonneja kotimarkkinoilleen Suomeen, Ruotsiin ja Tanskaan. Näin saadaan norjalaissonnien tyttäriä VG:n jalostusjärjestelmään.
”Kun työ on tehty, voimme valita jalostuseläimiä myös Norjasta”, Rosman totesi.