Ministeriöstä ei luvata valtakunnallista, kaikkia tiloja koskevaa joustoa ympäristötuen lisätoimenpiteen mukaiseen lannanlevityksen takarajaan, joka on tänään keskiviikkona. Paikalliset ja tapauskohtaiset joustot sen sijaan ovat mahdollisia.
Tänään on viimeinen päivä levittää lantaa kasvustoon niillä kotieläintiloilla, jotka ovat valinneet ympäristötuen lisätoimenpiteeksi kasvukauden aikaisen lannan levityksen. Lannanlevityksen takaraja ei koske kylvettäviä syysviljoja tai -öljykasveja eikä nurmia. Niiden takaraja on 10.9.
Pellot ovat monin paikoin olleet sateiden ja tulvien takia niin märkiä, ettei lannanlevityskalustolla ole ollut lohkoille mitään asiaa.
”Tilanne on ministeriössä tiedossa, ja paraikaa selvitämme, millaisia joustoja on paikallisesti tarpeen tehdä”, kertoo yksikön päällikkö, maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi maa- ja metsätalousministeriön tukipolitiikkayksiköstä.
Ministeriöön on tullut asiasta yhteydenottoja niin elykeskuksista, kunnista kuin yksityisiltä viljelijöiltäkin.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) tutustuu lisäksi tänään keskiviikkona Pohjanmaan tulva- ja satovahinkotilanteeseen. Samalla esille noussevat lannanlevityksen ongelmat, arvioi Kirvesniemi.
Kirvesniemen mukaan niille tiloille on annettava joustoja, joilla lohkot ovat läpimärkiä.
”On selvää, ettei sellaisille lohkoille pidä tukiehtojen takia koneilla väkisin yrittää. Nyt pitää ilman muuta edetä järkevästi.”
Ministeriö käy tukien täytäntöönpanosta vastaavan Maaseutuviraston (Mavi) kanssa paraikaa neuvotteluja siitä, miten tällaisten lohkojen kohdalla käytännössä toimitaan.
”Lannan levitys poikkeusolojen takia tukiehtojen asettamaa takarajaa myöhemmin täytyy pystyä todentamaan muun muassa valvonnoissa. Siitä käydään vielä keskusteluja, miten se käytännössä tehdään.”
Kirvesniemi muistuttaa, että tukiehdoissa määrätyt päivämäärät ovat oleellinen osa koko järjestelmää ja edistävät sen tavoitteita. Siksi valtakunnallisia poikkeuksia päivämääriin ei ole luvassa.
Lannan levitys kasvukaudella -lisätoimenpiteen ehtoihin kirjattu takaraja, 15.8. muussa kuin syyskylvöissä, on normaalioloissa perusteltu ja järkevä, korostaa myös Baltic deal -hankkeen projektikoordinaattori Airi Kulmala MTK:sta.
”Lannan sisältämät ravinteet on tarkoitettu kasvavien kasvien käyttöön. Kasvukauden loppupuolella kasvien kasvu hidastuu ja loppuu kokonaan, joten siinä vaiheessa levitetyn lannan ravinteet jäisivät maahan talveksi. Tällöin ravinteiden huuhtoutumisriski kasvaa huomattavasti.”
Tämän vuoden märkyys on kuitenkin poikkeus, jonka vuoksi pitää sallia poikkeuksia myös päivämääriin, Kulmala toteaa.
”Jos pellolle ylipäätään pääsee, niin läpimärkien peltojen tallaaminen raskailla koneilla heikentää maan rakennetta. Se puolestaan heikentää kasvien ravinteiden ottoa pitkiksi ajoiksi. Siksi on parempi antaa nyt joustoa kuin kärsiä pitkään seurauksista.”
Kulmala vinkkaa viljelijöille, että vaikka kännykän kameralla kannattaa nyt käydä ottamassa märistä lohkoista kuva.
”Se voi olla tarvittaessa hyvä lisädokumentti mahdollisessa valvonnassa virallisesti vaaditun todistusaineiston lisäksi.”
JUHANI REKU