Saksalaistytöstä tuli osa kärsämäkeläistä sisarusparvea

KÄRSÄMÄKI (MT)

Etelä-Saksan Dachausta, miljoonakaupunki Münchenin kupeesta vajaan 3 000 asukkaan Kärsämäkeen saapui elokuussa eloisa punatukka, 16-vuotias Valerie Sühling .

Raudaskosken perhe harkitsi pitkään vaihto-oppilaan ottamista.

”Mietimme, haluaako kukaan tulla syrjäiselle maaseudulle ja onko täällä nuorelle tarpeeksi tekemistä”, perheen äiti Seija Raudaskoski kertoo.

Saksalaistyttöä ei yhtään häirinnyt lähteä vuodeksi maaseudulle pieneen Sydänmaan kylään, vaikka on koko ikänsä asunut kaupungissa.

”Täällä on paljon tekemistä”, hän vakuuttaa englanniksi. Suomeksi haastattelun antaminen ei vielä taivu.

Valerie on solahtanut Raudaskosken perheeseen kuin adoptiolapsi. Hän harrastaa isäntäperheen tyttärien, 15-vuotiaan Lotan ja 12-vuotiaan Sirin, tavoin ratsastusta.

Raudaskosken maatilalla on neljä hevosta, ja niiden hoito on tyttöjen vastuulla. Hevosten lisäksi perheellä on liki 200-päinen ylämaankarjalauma.

Suomeen tulisi paljon nykyistä enemmän vaihto-oppilaita, jos isäntäperheitä riittäisi.

Vaihto-oppilasjärjestö YFU:n toiminnanjohtaja Elina Talonen-Lintunen kertoo, että Suomi houkuttaa nuoria eksoottisen luonnon ja korkealaatuisen koulutuksen ja kulttuurin vuoksi.

YFU:n kautta Suomeen tulee vuosittain 70–80 vaihto-oppilasta. Perheitä tarvitaan kuitenkin noin 130, koska joskus perheille tulee joskus viime hetken esteitä tai vaihto-oppilas joutuu syystä tai toisesta vaihtamaan perhettä kesken vuoden.

Talonen-Lintunen kertoo, että monet perheet miettivät, ovatko ”tarpeeksi hyviä” isäntäperheeksi.

”Ihan tavallisia perheitä etsitään”, hän rohkaisee. Vaihto-oppilaalle tulee tarjota päivittäinen ruoka sekä oma sänky ja työpöytä, mutta omaa huonetta ei tarvitse olla.

Vaihto-oppilasvuosi maksaa suomalaisnuorelle kohdemaasta riippuen 6 000–10 000 euroa. Kaukomaat ovat kalleimpia.

Isäntäperheet toimivat vapaaehtoisina eikä heille makseta vaihto-oppilaan ottamisesta korvausta.