Mikko Kaase huomauttaa, että kasvinsuojeluaineiden valinnassa ja toimenpiteiden ajoituksessa pitää olla huolellinen, kun kasvustossa on yhtäaikaisesti vilja ja öljykasvi. Kuva: Sanne Katainen
”Öljykasvien pitäisi saada kerääjäkasvistatus” – menetelmäkokeet tuovat esiin öljykasvien potentiaalia
Rypsi-rapsi-foorumin menetelmäkokeet osoittautuvat lupaaviksi erityisesti syysmuotoisten öljykasvien viljelyn kehittämiseksi Suomessa.TilaajalleSomero
Kari Alasaaren pellosta kaivamalla syysrypsillä on muhkea juuri. Myös Sauli Jaakkola ja Mikko Kaase (oik.) ovat tyytyväisiä löydökseen. Kuva: Sanne KatainenÖljykasvin voi kylvää suojaviljan riviväleihin. Kasvuston perustaminen on mahdollista myös muokkauksen yhteydessä. Rypsi-rapsi-foorumin uusimmat kokeilut tuovat esiin mahdollisuuksia, joiden avulla viljelijät voivat tavoitella parempia satotasoja ja hallita öljykasvien viljelyyn liittyviä riskejä.
Kysyntää suuremmille sadoille on. Asiantuntijat toivovat öljykasvien kylvöalan kasvavan jopa 100 000 hehtaariin, mikä parantaisi omavaraisuutta ja vähentäisi tuontitarvetta.
Apetit Kasviöljy oy:n Mikko Kaase toteutti kotitilallaan kaksi öljykasvien kylvökokeilua, joiden tuloksia esiteltiin viime viikolla Somerolla.
”Nyt voi sanoa, että kyllä näinkin voi perustaa kasvuston. Onnistuu”, tuumii Mikko Kaase hymyssä suin syysrypsipellon reunalla muille Rypsi-rapsi-foorumin ja VARPSI (Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen) -hankkeen toimijoille.
”Kokeilujen tarkoitus on hankkeen nimen mukainen, hakea öljykasveille parempaa tuottavuutta viljelyvarmuuden parantamisen kautta. Hyödynsin automaattiohjausta, joka itse asiassa löytyy jo monen viljelijän traktorista”, Kaase vinkkaa.
Öljykasvien omavaraisuusaste on alhainen ja kysyntää olisi. Kaasen työnantaja vastaanottaisi mieluusti kotimaista satoa kuten muukin teollisuus. Raaka-ainetta tuodaan nyt lähinnä Baltiasta sen jälkeen, kun kotimainen tarjonta on käytetty.
”Tavoite olisi saada öljykasvien kylvöala 100 000 hehtaariin, lisättyä siis yli kaksinkertaiseksi. Silloin omavaraisuus olisi jo paremmalla tolalla”, avaa Sauli Jaakkola Pyhäjärvi-instituutista.
”Täältä löytyy vahvat juuret”, ilmoittaa Kari Alasaari.
Hän tutustuu lapion kanssa syysrypsikasvustoon, joka oli kylvetty automaattiohjausta hyödyntäen suojaviljaksi kylvetyn ohran riviväleihin.
”Puin tästä syksyllä keskimäärin neljän tonnin ohrasadon. Ohran sänki pistelee riistaeläinten kuonoon niin, että ne näyttävät kiertävän tämän pellon. Kasvusto jää rauhaan”, Kaase kertoo.
Automaattiohjauksen kylvötarkkuus osoittautui hyväksi: syysrypsirivit sijoittuivat kauniisti ohran riviväleihin. Kuva: Sanne KatainenSyysrypsi jää talvehtimaan hyväkuntoisena, vaikka kasvustosta löytyykin ruskan värejä.
”Kasvuston väristä ei tarvitse huolestua, tärkeintä on, että maan alla oleva juuri on hyvävoimainen. Keväällä se puskee taas uutta naattia”, toteaa Sauli Jaakkola.
”Öljykasvien pitäisi saada kerääjäkasvistatus. Tämähän on juuri siihen tarkoitukseen sopiva, talvehtiva kasvusto”, toteaa kokeiluihin osallistunut, pitkäaikainen öljykasvien viljelijä Lasse Matikainen.
Toinen Kaasen toteuttamista kokeiluista liittyy syysrapsiin, joka kylvettiin peltolohkolle yhtäaikaisesti muokkauksen kanssa.
Kultivaattoriin asennettiin öljykasvien kylvöä varten piensiemenkylvölaite putkistoineen. Kuva: Sanne Katainen”Asensin piensiemenkylvölaitteen kultivaattoriin. Siemenet menivät putkea pitkin kapean piikin kummallekin puolelle pakkerin eteen. Tarkoituksena oli, että juurella olisi hyvät edellytykset kasvaa alaspäin”, hän avaa.
Kaase kertoo, että myös lannoittaminen onnistuisi yhtäaikaisesti kultivoinnin ja kylvön yhteydessä. Nyt lannoite levitettiin asennuskiireiden takia keskipakolevittimellä ennen kylvöä.
Kokeilu osoitti, että kultivaattorin piikkien taakse sijoitetut siemenputket voisivat olla hieman alempana. Kuva: Sanne KatainenEdelleen vihreänä yhteyttävät syysmuotoiset öljykasvikasvustot kasvattavat aikaisin puitavan viljan kanssa vuoroteltuna peltolohkon vuosittaista satopotentiaalia.
”Kun pellolle valitsee sopivat lajikkeet, saa vuoroviljelyn rytmitettyä mukavasti ja samalla viljelykierto pysyy monipuolisena. Öljykasvit toimivat hyvin viljojen esikasvina”, huomauttaa Pro Agria Keskusten liiton Sari Peltonen.
Syysmuotoisten öljykasvien tuholaispaine on niin ikään pienempi kuin keväällä kylvettävien.
”Kun kirpat iskevät alkukesästä, on syksyllä kylvetty kasvusto jo niin pitkällä, ettei se juuri enää kärsi tuholaisista. Nämä kasvustot ovat niitä toukokuun viimeisellä viikolla keltaisena kukkivia, kun muut pellot ovat vielä oraalla”, hän jatkaa.
Kriittisin syysmuotoisten öljykasvien viljelyvarmuuteen vaikuttava tekijä on talvehtimisen onnistuminen.
Kultivoinnin yhteydessä kylvetty syysrapsikasvusto odottaa talvea kirkkaan vihreänä. Kuva: Sanne Katainen”Syysrapsi pitää päästä kylvämään jo elokuun ensimmäisellä viikolla. Syysrapsia kun ei voi kylvää aluskasviksi kasvupisteen nousemisen takia”, kertoo Lasse Matikainen kokemuksiaan.
Olennaista on, että öljykasvi ehtii taimettua hyvin ennen talven tuloa.
”Rypsillä kylvöikkunaa on hieman enemmän. Nämä kokeilukasvustot näyttävät hyviltä, saa nähdä millainen sato niistä saadaan ensi vuonna”, Matikainen pohtii.
- Osaston luetuimmat
