Pysyvää nurmea ei ole pakko pitää nurmella
Viranomaiset rauhoittelevat pysyvien nurmien säilyttämisestä huolestuneita viljelijöitä.
Jokioislaisen Timo Klemelän lohko oli hevosheinänurmena vielä 17.4. Jos Klemelä olisi ilmoittanut sen tukihakemuksellaan nurmena, se olisi merkitty pysyväksi nurmeksi. Klemelä vältti merkinnän suorakylvämällä lohkolle kauraa. Kuva: Jaana KankaanpääPysyvän nurmen ei tarvitse aina olla nurmella, rauhoittelevat sekä Maaseutuvirasto Mavi että maa- ja metsätalousministeriö viljelijöitä. Tällaiseen käsitykseen on saattanut tulla tänään MT:ssä julkaistusta uutisesta, jossa kerrotaan pysyvien nurmien alan olevan tänä vuonna noin 120 000 hehtaaria.
Toisin kuin jutussa mainittiin, viherryttämistuki ei edellytä, että viljelijät säilyttävät yli viisi vuotta nurmella olleet lohkot tai niitä vastaavan alan nurmella myös jatkossa.
Mavin mukaan viiden vuoden säilyttämisvelvollisuus koskisi ainoastaan sellaisia aloja, jotka tulevaisuudessa ennallistettaisiin pysyväksi nurmeksi.
Säilyttämisvelvollisuudessa on vain yksi poikkeus: Natura-alueella sijaitsevat pysyvät nurmet. Ne luokitellaan herkäksi pysyväksi nurmeksi, ja ne on sen vuoksi aina säilytettävä nurmena, myös silloin, kun pysyvien nurmien ennallistamisvelvoitteesta ei ole tehty päätöstä.
Muilla lohkoilla ennallistaminen tulisi kyseeseen silloin, jos pysyvien nurmien osuus maatalousmaan alasta laskee yli viisi prosenttia. Tuolloin pysyvän nurmen ennallistamisvelvoitteesta tehtäisiin valtioneuvoston päätös.
MT:ssä julkaistussa jutussa todettiin myös, että nurmiala on vähentynyt 80 000 hehtaarilla viljelijöiden kokeman pysyvien nurmien uhan vuoksi.
Ministeriöstä muistetaan, että osa alasta on edelleen nurmella. Pysyvän nurmen merkintää ei tule niille nurmilohkoille, jotka on tänä vuonna ilmoitettu tukihaussa esimerkiksi ympäristökorvauksen suojavyöhykkeiksi.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat