Kesantopelloilta energiaa ja raaka-ainetta hightech-tuotteisiin – pajun, hampun ja ruokohelven kasvatus tuo uusia mahdollisuuksia peltojen hyötykäyttöön

Suomen reilun 2,2 miljoonan peltohehtaarin alasta noin 10 prosenttia on jatkuvasti erilaisilla kesanto- ja luonnonhoitosopimuksilla. Samaan aikaan maamme kärsii bioenergian raaka-ainepulasta. Kesanto- ja luonnonhoitopeltoja voitaisiin hyödyntää aloittamalla bioenergia- ja teollisuuskasvien kasvatus. Myös biohiilen tuotanto olisi mahdollista.

Asia ei ole uusi, sillä pajun viljelyn ensimmäinen tutkimusaalto alkoi jo 1970-luvulla öljyn hinnannousun seurauksena. Imatran Voima (nykyinen Fortum) perusti 1980-luvulla koekentän Inkoon Kopparnäsiin. Tulokset olivat erinomaisia, sillä kolmen vuoden keskikasvu oli 38 m³ kuiva-ainetta hehtaarilta vuodessa. Pajun ohelle nousi 1990-luvulla ruokohelven tutkimus ja hyödyntäminen energiakasvina, kun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus tutki ruokohelven mahdollisuuksia. Paperiteollisuudessa pohdittiin ruokohelvestä jopa sellun raaka-ainelähdettä. EU:hun liittymisen myötä viljan interventiovarastointi lopetti keskustelun viljan ylituotannosta. Samalla laantui into pajun ja muidenkin bioraaka-ainekasvien viljelyn kehittämiseen.

Nyt kuitenkin bioenergian lisätarve, turvetuotannon alasajo sekä ilmastopolitiikka ovat herättäneet uudelleen kiinnostuksen bioenergia- ja kuitukasvien viljelyyn. Lisäksi biokaasulaitoshankkeiden kasvun myötä uusiutuvien biokaasujen tuotantokapasiteetti tulee lähivuosina kaksinkertaistumaan. Tämä lisää bioenergian tarpeen kasvua merkittävästi. Lisäksi turvetta korvaavien kuivikeraaka-aineiden ja kasvualustojen etsintä on alkanut. Viljelyssä voisi hyödyntää muun muassa vanhoja turvekenttiä sekä luonnonhoitopeltoja.

Jatkuneen koetoiminnan rinnalle on noussut muun muassa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen taholta erilaisia biopohjaisten tuotteiden kehittämiseen liittyviä projekteja. Energian hinnannousu ja metsähakkeen niukkuus on luonut uusia mahdollisuuksia pajun ja lyhytkiertoviljelyn lisäämiselle. Huomioitavaa on, että pajusta saadaan energian ohella hyvälaatuista biohiiltä ja monia muitakin korkean jalostusarvon tuotteita, jotka odottavat vain kaupallistamista. Esimerkiksi Itä-Suomen Yliopistossa tutkitaan monia pajun ja biohiilen käytön mahdollisuuksia.

Suomessa ruokohelven viljelyn edut ovat tiedossa. Monivuotisena kevätkorjuukasvina ruokohelve tarjoaisi mahdollisuuksia hyödyntää etenkin orgaanisten maiden ja turvetuotantoalueiden pinta-aloja. Potentiaali kuiva-aineen tuotannossa on huima, sillä hehtaarin energiasadolla lämmittäisi teoriassa neljä omakotitaloa. Muilla bioenergia- ja kuitukasveilla olisi tilausta muun muassa komposti- ja kuiviketuotantoon sekä biojalosteiden raaka-aineeksi.

Muista mahdollisista energiakasveista kuituhampun prosessointi vaatii oman teollisen ratkaisun, mutta potentiaali korkealaatuisten jalosteiden raaka-aineena on suuri. Myös ravinteita tehokkaasti keräävät kaislat järvissä ja merenlahdissa soveltuvat sekä kompostointiin että rehuksi säilönnän jälkeen. Haasteena on kuitenkin sopiva korjuutekniikka sekä suurien massojen prosessointi.

Lue Koneviestin nettisivuilta, millainen on Pälkäneellä toimiva lyhytkiertoviljelyn edistämishanke ja millaisia tuloksia koeviljelmällä saavutettiin viime vuonna!

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

Pellot osa ratkaisua hiilidioksidin sidonnassa — multavaa asiaa

Erikoiskasvien lisääntyessä puimurin varusteluun kannattaa panostaa – leikkuupöytien osalta eri vaihtoehtoja on paljon

Ympäristönhoitoa ja viherrakentamista brittiläisittäin — saarivaltakunta on suojakaistojen ja viheralueiden luvattu maa