Puinnit alkavat Virtasalmella: ”Kuivuuden ja märkyyden vaihtelut ovat tänä vuonna olleet rajuja”
Läänänmäen tilan peltojen maa-aines tasaa luontaisesti sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia.Pieksämäki
Puinnit käynnistyvät Mika ja Ulla Taavitsaisen pelloilla Virtasalmella kuluvana viikonloppuna. Vehnä on kasvanut tavanomaiseen mittaansa. Kuva: Petteri KivimäkiVirtasalmella Pieksämäellä kasvinviljelytilaa pyörittävät Mika ja Ulla Taavitsainen valmistautuvat puintien aloittamiseen.
”Kyllä nyt viikonloppuna aloitetaan puinnit. Tilanne viljapelloissa näyttää silmään kohtuullisen hyvältä, mutta varmaksi ei mitään voi sanoa ennen kuin puimurin terä laskeutuu peltoon”, Mika Taavitsainen toteaa.
”Tässä vaiheessa olisi tärkeintä, ettei enää tulisi vettä. Ainakaan raskaita sateita. Toivotaan poutaisia puintisäitä”, Ulla Taavitsainen kertoo.
Kuten suurimmassa osassa maata, myös Virtasalmen korkeuksilla kasvukausi on ollut säiltään äärevä.
”Kasvukauden alku oli kuiva. Peltotyöt aloitettiin toukokuun 10. päivänä lietteen levityksellä. Siitä hetkestä juhannukseen satoi yhteensä vain 11 milliä”, Ulla Taavitsainen laskee.
"Pelloilla oli kuitenkin keväällä paljon lunta, joka antoi tarvittavaa kasvukosteutta.”
Alkukesä oli kuuma ja kuiva, mutta juhannuksesta lähtien Läänänmäen tiluksilla on satanut jatkuvasti.
”Heinä–elokuun vaihteessa vettä tuli yhden viikonlopun aikana peräti 70 milliä parissa vuorokaudessa”, Ulla Taavitsainen kertoo.
Viljelijäpariskunnan mukaan peltojen maa-aines tasaa luontaisesti sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia.
”Kuivuuden ja märkyyden vaihtelut ovat tänä vuonna olleet rajuja, mutta hyvin suodattuvat, karkean hietamoreenin harjupellot aiheuttavat sen, että sato onnistuu aina jossain lohkoilla”, Mika Taavitsainen sanoo.
Läänänmäen tilan 52 peltohehtaarista kolmisenkymmentä on viljanviljelyssä.
”Viljasta puolet on vehnää ja puolet ohraa. Näiden lisäksi pelloilla kasvatetaan säilörehunurmea, hevosheinää, luonnonhoitonurmia ja tänä kesänä ensi kertaa myös riistapeltoa”, Mika Taavitsainen luettelee.
Nurmisatoja on tehty tänä kesänä kaksi.
”Ensimmäinen nurmisato oli sekä laadultaan että määrältään kohtuullisen hyvä. Se tehtiin juhannusviikolla. Toinen nurmisato korjattiin kolmipäiväisen poutajakson aikana heinäkuun lopulla. Sekin onnistui melko hyvin”, mies kertoo.
Mahdollisen kolmannen nurmisadon tekeminen riippuu lähellä sijaitsevan lypsykarjatilan tarpeista.
”Teemme tiivistä yhteistyötä muiden lähitilojen kanssa. Tilamme säilörehut menevät lypsykarjatilalle ja viljat sonnitilalle. Lisäksi heinää viedään paikalliselle hevostilalle”, Ulla Taavitsainen tähdentää.
Omien peltojen viljelyn ohella Mika Taavitsainen tekee koneurakointia ja muiden tilojen konetöitä. Ulla käy palkkatöissä sairaanhoitajana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
