Lintuinfluenssa uhkaa rajumpana – siipikarjan tautisuojaus pitää, tuottajien huolena viranomaisresurssien riittävyys

Vuoden ensimmäinen lintuinfluenssatartunta todettiin tammikuussa Turusta löydetystä naakasta. Todettu virus on viime vuosina ärhäkkänä levinnyttä H5N1-muotoa. Useimmiten tautia on havaittu vesilinnuilla.

”On hyvä pitää mielessä, että tautia voi olla kaikissa lintulajeissa. Ruokavirasto seuraa tilannetta tutkimalla tautiepäilytapauksia sekä siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen seurantanäytteitä”, sanoo erityisasiantuntija Tiia Tuupanen Ruokavirastosta.

Siipikarja määrätään helmikuun 8. päivästä alkaen sisällä pidettäväksi, jokakeväiseen tapaan.

”Ajankohta löydökselle ei ole ainutlaatuinen, mutta leuto talvi edesauttaa taudin leviämistä. Kevään ensimmäiset muuttolinnut ovat jo tulleet Suomeen”, toteaa Tuupanen.

Viime vuonna Suomessa tartuntoja ilmeni maltillisesti. Tautitilanteen kehittyminen maailmanlaajuisesti antaa kuitenkin viitteitä siitä, että lintuinfluenssavirukset ovat viime vuosina levinneet aiempaa laajempina epidemioina. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa lintuinfluenssa on levinnyt nyt voimakkaasti. Myös ihmisten saamista tartunnoista, jopa kuolemantapauksesta, on raportoitu.

”Esimerkiksi Ranskassa on aloitettu siipikarjan rokotukset lintuinfluenssaa vastaan. Iso-Britannia taas ei ole rokotuksiin ryhtynyt vaan tartunnan saanut karja lopetetaan, yleisen käytännön mukaisesti. Tautitilanne näissä maissa on kuitenkin paljon pahempi kuin meillä”, Tuupanen arvioi.

Vuoden ensimmäinen lintuinfluenssatapaus todettiin tammikuussa Turussa, tauti löytyi naakasta.  Kuva: Markku Vuorikari

Suomen siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä kuvaa tilannetta tuottajien näkökulmasta huolestuttavaksi. Hän korostaa kuitenkin, että Suomen vahva tautisuojaus vähentää taudin leviämisen riskiä merkittävästi. Siipikarjasektorilla on Suomessa jatkuvasti tiukat bioturvatoimenpiteet.

”Lintuinfluenssan uhka on nykyään jatkuva ja siihen on varauduttu hyvin. Seuraamme tilannetta maailmalla ja sen myötä on osattu odottaa, että tänä vuonna on syytä varautua vaikeampaan tilanteeseen. Muistutamme siipikarjan ulkonapitokiellon alkaessa myös muun tautisuojauksen tärkeydestä erityisesti”, Lehtilä sanoo.

Naakat ovat maatilojen riesa, mutta erityistä riskiä lintulaji ei siipikarjatiloille muodosta.

”Tiloilla on meillä aina panostettu siihen, että ympäristö ei houkuttele lintuja tai jyrsijöitä alueelle. Tämän merkitys korostuu lintuinfluenssan torjunnassa”, Lehtilä toteaa.

Suomessa ollaan tiukan tautisuojauksen ansiosta onnellisessa asemassa, kun elintarvikkeet tuotetaan äärimmäisen turvallisesti, muistuttaa Lehtilä.

Mahdollisen tautitapauksen ilmetessä käytännön asioissa on Lehtilän mukaan vielä monia avoimia kysymyksiä. Viranomaispuolelle ei normaalitilanteessa ole resursoitu riittävästi tekijöitä poikkeustilanteen varalle.

”Tärkeintä on huolehtia, että jos tauti iskee, taudin leviäminen ketjun sisällä saadaan pysäytettyä tehokkaasti. Suomessa on tehty varautumissuunnitelmia, mutta tuottajapuolta huolettaa se, onko viranomaisilla riittävästi resursseja toimia nopeasti, ja miten tiedonkulku toimii. Suojavyöhykkeillä toimiminen on oma kysymyksensä, saadaanko esimerkiksi niiden sisälle jäävää siipikarjaa liikutettua poikkeusluvin tehokkaasti?”

Kytköksissä olevat tuotantoketjut muodostavat taudille pahimmillaan tehokkaan leviämiskeinon.

”Lintuinfluenssan torjunnassa vaikuttavat tuottajien lisäksi monet muut toimijat”, Lehtilä muistuttaa.