• Lukijalta: "Tonnissa lantaa on yli 900 litraa likaista vettä – sitä ei pidä kuljettaa suuriin biokaasulaitoksiin"

    "On turha käyttää polttoainetta lannan kuljetukseen tiloilta etäällä olevaan suureen biokaasulaitokseen."
    Kun lantaan sekoittuu vettä, se laimenee. Pitkistä kuljetusmatkoista tulee merkittäviä ilmastovaikutuksia.
    Kun lantaan sekoittuu vettä, se laimenee. Pitkistä kuljetusmatkoista tulee merkittäviä ilmastovaikutuksia. Kuva: Pekka Fali
    Maatalous
    24.8.201921:45
    MT toimitus

    Tonnissa naudan lietelantaa on yli yhdeksänsataa litraa likaista vettä, ja avosäiliössä varastoinnin aikana siihen voi tulla lisää parisataa litraa sadevettä. Näin laimean lietteen kuljettaminen on ilmastolle kallista suhteessa siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn.

    Varastoinnin aikana tästä lantatonnista karkaa ilmaan noin kaksi kiloa metaania. Se vastaa yli neljänkymmenen kilon hiilidioksidipäästöä. Tämä päästö voidaan poistaa halvalla ja nopeasti kattamalla lanta­säiliö kaasutiiviillä kannella.

    Kansi estäisi sadeveden laimentavan vaikutuksen ja myös metaanin pääsyn ilmaan. Saadun metaanin polttaminen vaikka navetan pesuvesien lämmittämiseksi vähentäisi muun energian tarvetta.

    Kannen avulla voitaisiin näin vähentää lantatonnin ilmastopäästöä lähes viisi­kymmentä kiloa hiilidioksidina laskettuna.

    Yhden lypsyrobotin maito­tilalla päästövähennys olisi yli 100 tonnia hiilidioksidia vuosittain. Tämä vastaa vaikkapa 50 bensa-auton vaihtamista sähköautoihin.

    Jos lanta vielä pumpattaisiin suoraan navetasta biokaasulaitoksen kautta lantasäiliöön, saataisiin 20 000 bensalitraa korvaavat biometaanit. Nämä arvot olisivat 5 000-kertaiset, jos kaikilla Suomen nautatiloilla olisi oma biokaasulaitos.

    Metaanin lisäksi saadaan ravinteikasta hajutonta jäännös­massaa omille pelloille, vain ylijäävä massa jouduttaisiin kuljettamaan muualle.

    Maitotila voisi toimia yhteistyössä viljatilan kanssa ja vaihtaa esimerkiksi jäännös­massaa olkeen. Lantaan sekoitettu olki lisää saadun biometaanin määrää. Osa oljen hiilestä menee jäännösmassan mukana lannoitteeksi, ja kummankin tilan peltomaan hiilipitoisuus nousee.

    Näin menetellen ravinnekierto toimii ilman monimutkaisia ja kalliita jalostustoimia, ja kuljetustarve voidaan minimoida. Liikennebiokaasua voidaan tuottaa lannasta, kuten Luken tutkijat esittävät (MT 2.8.).

    On turha käyttää polttoainetta lannan kuljetukseen tiloilta etäällä olevaan suureen biokaasulaitokseen.

    Olavi Toukonummi

    Salo

    Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

    Artikkelin aiheet
    biokaasu
    lantakäsittely
    ilmastopäästöt
    maatalous
    ravinnekierto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 5

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle