Kauppa ei ota syykseen pitkiä lihasopimuksia

MTK:n johtokunta kummeksui viime viikolla sianlihan hintakehitystä. Se on noussut muualla Euroopassa mutta Suomessa ei.

Johtokunta nimesi yhdeksi syyksi ylipitkät kaupan ja teollisuuden sopimukset. Keskustelussa esitettiin liioiteltu kärjistys, että "ensi kesän grillilihat on jo myyty".

Kaupan liiton päivittäistavarakaupan johtaja Kari Luoto haluaa varmistaa, ettei lauseesta jää väärää kuvaa.

"Nyt puhutaan alkuvuoden, tammi–helmikuun toimituksista eikä ensi kesästä."

Eikä Luoto ota kaupan kontolle senkään mittaisia lihasopimuksia. "Usein se on teollisuus itse, joka haluaa pitkän sopimuksen."

Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi ei halua kommentoida Atrian ja kaupan välisiä asioita julkisuudessa yksityiskohtaisesti. Hän toteaa kuitenkin että "sopimuksia on monenmoisia".

Se, onko sopimuskausi pitkä tai lyhyt, riippuu Ala-Fossin mukaan monesta asiasta. "Välillä kyse on meidän, välillä asiakkaan ja välillä kummankin toiveesta. Näitä on puolin ja toisin, ja tuoteryhmien välillä on vaihtelua."

Ala-Fossi muistuttaa, että sopimuksen pituuden vaikutus riippuu tilanteesta. Se mikä yhdellä kertaa on tappioksi, voi toisella kertaa olla voitoksi.

"Tietysti olisi teollisuudelle ja tuottajalle kiva, jos hintojen noustessa sopimukset olisivat lyhyitä ja hintojen laskiessa oikein pitkiä."

Yksi syy pitkään sopimukseen on varautuminen siihen, että tavaraa on oikea määrä oikeaan aikaan. "Sitä ennakoidaan yhdessä asiakkaan kanssa."

Esimerkki erityisen pitkän sopimisen tarpeesta ovat joulukinkut. Niitä pitää valmistaa jo ennakkoon oikeat määrät pakkasvarastoon. Viime hetkillä lisää kinkkuja ei saa ja vuoden vaihteen jälkeen ylimääräiset jäävät käsiin. Siipikarjalla ennakointi on ketjun alkupäässä jopa puolitoista vuotta lihan tuoreusvaatimusten takia.

Toinen syy pitkään sopimukseen on uuden tuotteen tuominen markkinoille. "Sellainen vaatii investointeja, ja on hyvä tietää etukäteen, että ne on järkevää tehdä."