Suomalaismalli arvioi tuhoojien riskit kasvintuotannolle

Finnprio-malliksi nimetyn menetelmän avulla pystytään tunnistamaan Suomen kasvinterveyttä uhkaavat kasvintuhoojat suuresta joukosta maailmalla esiintyviä tuhoojia.Yksi eliö voi uhata maatalous-, metsä ja puutarhataloutta sekä luonnonkasveja.

Menetelmä tuottaa vertailukelpoista, tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. Viranomaiset pystyvät arvioimaan esimerkiksi kannattaako maahan helposti saapuvan mutta vähän taloudellista vahinkoa aiheuttavan tuhoojan torjumiseen käyttää aikaa ja rahaa.

”Suomi on ensimmäisiä maita Euroopassa, joka järjestelmällisesti käyttää kasvinterveydessä riskinarviointimenetelmiä”, kertoo osastonjohtaja Pia Mäkelä Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

EU uudistaa parhaillaan kasvinterveyttä koskevaa lainsäädäntöä. Mikäli Suomi haluaa saada uudistustyössä läpi omia vaatimuksiaan, perusteluina pitää olla tieteellistä tietoa, Mäkelä muistuttaa.

Eläintauti- ja elintarvikepuolella Suomi on saanut ehtojaan läpi riskinarvioinnin tuoman tiedon perusteella. Esimerkkinä voi mainita suomalaisen salmonellavalvonnan.

Eviran tietokannassa on noin 500 kasvintuhoojaa, joista 95:den Suomen kasvintuotannolle aiheuttama riski on arvioitu uudella Finnprio-mallilla.

Pienen joukon tuloksista ei voida päätellä, mitkä kasvintuhoojat ovat tärkeimpiä. ”Nyt on selvillä asteikko, jota vasten uusia tuhooja-arvioita pystytään peilaamaan”, kertoo tutkija Juha Tuomola Evirasta.

Erikoistutkija Salla Hannunen Evirasta painottaa arvioitujen eliöiden määrän kasvattamista. ”Ensimmäiseksi on syytä nostaa kasvinterveyslainsäädännössä mainitut kasvintuhoojat.”

Finnprio-mallin ovat kehittäneet yhteistyössä Evira, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Metsäntutkimuslaitos Metla. Mallia esiteltiin tiistaina 9.9. Helsingissä.