Schmallenberg-viruksen vasta-aineita on todettu Kokkola–Kitee-linjan eteläpuolelta suurimmasta osasta lypsykarjoja. Näillä eläimillä on nyt suoja tartuntaa vastaan. Pohjoisempana eläimet ovat alttiita tartunnalle.
Moneen märehtijälajiin tarttuva Schmallenberg-virus levisi viime kesän ja syksyn aikana laajasti Suomessa.
Virus tarttuu märehtijästä toiseen verta imevien hyönteisten, erityisesti polttiaisten välityksellä. Tartunta leviää kesällä ja alkusyksystä, jolloin virusta levittävät hyönteiset ovat aktiivisia.
Suurin osa tartunnoista on oireettomia. Aikuisissa naudoissa saattaa esiintyä kuumetta, maidontuotannon laskua ja joskus ripulia.
Ikävin oire on, että virus voi aiheuttaa luomisia ja sikiön epämuodostumia.
Ihmisille viruksesta ei tiettävästi ole haittaa.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira selvitti viruksen levinneisyyttä kevään aikana tutkimalla viruksen vasta-aineita lypsykarjojen tankkimaitonäytteistä.
Otanta kattoi noin kymmenyksen koko maan lypsykarjoista.
Schmallenberg-vasta-aineita löytyi suurimmasta osasta Lounais- ja Etelä-Suomessa tutkituista lypsykarjoista. Näytteiden perusteella Evira pitää Kokkola–Kitee-linjaa viruksen levinneisyyden karkeana rajana.
Myös Pohjois-Suomen ja Lapin aluehallintovirastojen alueilla on yksittäisiä tartunnan saaneita karjoja tai karjoja, joihin ostetuilla naudoilla on vasta-aineita.
Tartunnan seurauksena syntyvä suoja virusta vastaan on pitkä, jopa elinikäinen.
Evira arvioi, että epämuodostuneita karitsoita ja vasikoita syntyy todennäköisesti ensi talven ja kevään aikana alueilla, joille virus tämän kesän ja syksyn aikana leviää.
SATU LEHTONEN
Tankkimaitoseurannan tulokset Eviran nettisivuilla osoitteessa www.evira.fi.