• Vadelmatila torjuu marjojentuholaisia petojen avulla

    Tommi Oraluoma tekee Vilppulan marjatilalla Biotus Oy:lle tutkimusta petojen käytöstä vadelman tuholaisten biologisessa torjunnassa. Kari Salonen
    Tommi Oraluoma tekee Vilppulan marjatilalla Biotus Oy:lle tutkimusta petojen käytöstä vadelman tuholaisten biologisessa torjunnassa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto
    Maatalous
    21.9.201516:00
    MT toimitus

    ASIKKALA (MT)

    Vilppulan marjatilalla Asikkalassa viljellään tunnelivadelmaa 1,6 hehtaarin alalla. Parhaillaan tilalla tutkitaan peto- ja loiseliöiden käyttöä vadelman tuholaisten torjunnassa.

    ”Vadelmalle ei ole hyväksytty kasvinsuojeluainetta, joka tehoaisi vihannespunkkiin”, kertoo tilan tuotannosta vastaava Jari Vilppula.

    ”Kirvoja voi torjua myös kemiallisesti, jos se on tarpeen.”

    Vilppulassa vadelma viljellään yksivuotisena. Versot tulevat Hollannista tai Englannista. Lajikkeina ovat Glen Ample ja Tulameen.

    Kasvualustana vadelmalla on kookoskuitu. Kasvualusta uusitaan joka vuosi.

    Versot istutetaan ruukkuihin maaliskuussa. Versot esikasvatetaan kasvihuoneessa ja siirretään tunneleihin. Satokausi alkaa kesäkuun lopulla ja jatkuu lokakuun loppuun.

    Tommi Oraluoma on tehnyt Vilppulan tilalla Biotus Oy:lle tutkimusta, jossa seurataan erilaisia torjuntaeliöiden yhdistelmiä.

    ”Kalifornianpetopunkkeja sisältävät pussit pantiin tunnelivadelmakasvustoihin jo toukokuussa”, Oraluoma kertoo.

    ”Pusseista tulee petopunkkeja ulos neljän tai viiden viikon ajan.”

    Lisäksi vadelman lehdille ripoteltiin ansaripetopunkkeja pari kolme kertaa suoraan pullosta. Vihannespunkkien määrää seurattiin tarkkailemalla vadelman lehdissä olevia vioituksia sekä ottamalla näytteitä.

    Punkin näkee juuri ja juuri paljaalla silmällä, mutta lajit on helpompi määritellä lupin avulla.

    Toisin kuin vihannespunkkeihin erikoistunut ansaripetopunkki, kalifornianpetopunkki pystyy käyttämään ravintonaan myös siitepölyä ja pieniä hyönteisiä. Siksi se selviytyy kasvustossa jo ennen kuin siellä on vihannespunkkeja.

    Tänä vuonna vadelmatarhoilla oli ongelmia kirvoista. Voi olla, että pieniä määriä kirvojen talvimunia oli jo istutettavissa versoissa.

    Vilppulassa oli kirvoissa loisivia kirvavainokaisia käytössä, mutta torjunta olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin. Kun kirvoja on paljon, olisi hyvä levittää kasvustoon myös harsokorentoja ja kirvasääskiä, koska ne syövät kirvoja heti.

    Vilppulassa vadelmat poimitaan päivittäin, jäähdytetään nopeasti ja pakataan kauppoja varten. Marjat menevät suurimmaksi osaksi kannellisissa rasioissa kauppaketjuille.

    Pieni osa menee avorasioissa torille tai pakastetaan leipomoita varten. Loppusatoa myydään myös hillovadelmaksi.

    Rea Peltola

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    vadelman viljely
    biologinen torjunta
    loiseliöiden käyttö
    tunneliviljely
    petopunkit
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle