Kylvösiementen ensimmäiset itävyystulokset pääosin hyviä – homeista on vaivaa myös siemenissä
Tänä syksynä Ruokaviraston tekemissä idätyksissä on nähty melko runsaasti homeita ja homevioituksia.Tilaajalle
Peittaus parantaa viljojen itävyyttä tietyissä rajoissa. Kuva: Jaana KankaanpääNäin tarkastuskauden alussa kylvösiemennäytteiden itävyydet ovat olleet hyviä: kevätviljoilla keskimääräiset itävyydet ovat yli 90 prosenttia.
Aivan huippuvuosien laatuun ei kuitenkaan ylletä. Homeet alentavat itävyyksiä. Näytteitä Ruokaviraston siemenlaboratorioon on tullut tavanomainen määrä.
Kylvösiemenen sertifiointia varten tarkastukseen tulleiden peitattujen kaurojen keskimääräinen itävyys on 94,5 prosenttia, peitattujen ohrien 92,2 ja kevätvehnien 94,9 prosenttia marraskuun alun tilanteen mukaan.
Peittaamattomien kaurojen itävyys on 94,4 prosenttia ja ohrien 92,7 prosenttia. Kaikki nämä keskimääräiset itävyydet ovat samaa tasoa kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta alhaisempia kuin huippulaatuvuonna 2022.
Sertifioitavien hernenäytteiden keskimääräinen itävyys on 88,5 prosenttia ja härkäpavun 82 prosenttia. Herneen tulos on hiukan alhaisempi kuin viime syksynä, mutta härkäpavulla vastaavasti parempi.
Timotein keskimääräinen itävyys on 92,9 prosenttia ja nurminadan 91,6 prosenttia. Nämä tulokset ovat edellistä syksyä parempia.
Syksyllä tutkittujen syysviljojen laatu oli pääasiassa tavanomaista. Peitatun syysvehnän keskimääräinen itävyys oli 95,5 prosenttia. Rukiin keskimääräinen itävyys oli 87,8 prosenttia, mikä vastaa edellisten tarkastuskausien tasoa.
Syysruisvehnä kärsi jälleen tähkään itämisestä ennen puintia, mikä näkyi alhaisempana keskimääräisenä itävyytenä (peitattuna 83,5 prosenttia).
Syysohraa tuli tarkastukseen niin vähän, että tietosuoja estää keskimääräisen itävyyden esittämisen. Se oli kuitenkin aikaisempia vuosia hiukan alhaisempi.
Käynnissä vaikuttaa olevan toinen peräkkäinen kylvösiemenen keskimääräisen itävyyden ja homeiden vaivaama kausi.
Sertifiointia varten tarkastettavien näytteiden keskimääräiset itävyydet ovat yleensä hyviä, vaikka lajikohtaisissa itävyyksissä on aina hajontaa.
On todella hyviä eriä, mutta myös alle vähimmäisitävyysvaatimuksen meneviä eriä, jotka sertifiointiprosessi karsii pois.
Kasvu- ja korjuukauden sääolot vaikuttavat, kuinka suurta itävyyden vaihtelu on. Yleisesti voidaan todeta, että viljoista kauralla itävyyden vaihtelu on vähäisintä ja ohralla suurinta.
Jos siemen sisältää haitallisessa määrin homeita, se tulee ilmi alhaisena itävyytenä.
Siemenlaboratoriossa ei tutkita, mitä taudinaiheuttajia siemenet sisältävät – lukuun ottamatta nokitauteja peittaamattomilla viljoilla.
Jos siemen on jonkin kasvitaudin tartuttama, ilmoitamme vain yleisesti homeiden aiheuttamista itävyysvioituksista.
Tänä syksynä on nähty idätyksissä melko runsaasti homeita ja homevioituksia. Selvien idätysvioitusten lisäksi kuolleiden viljojen siementen pinnoilla on näkynyt homekasvustoa, ja idätyspapereissa on ollut punahometäpliä.
Myös hernenäytteissä on havaittu erinäköisiä homeita.
Peittaus parantaa viljojen itävyyttä tietyissä rajoissa. Idätämme viljanäytteen asiakkaan pyynnöstä peittaamattomana ja/tai peitattuna.
Siemenlaboratoriossa emme tutki eri peittausaineiden tehoa itävyyksiin, emmekä vertaile näytekohtaisesti peitattuja ja peittaamattomia itävyyksiä.
Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että peitatun ja peittaamattoman itävyyden ero sertifiointinäytteessä on pienempi kuin raakaerä- tai viljelijänäytteissä.
Sertifiointinäytteistä on lajiteltu pois pienet siemenet, joissa on suurempi riski hometartunnalle ja siten alhaisemmalle itävyydelle.
Lainsäädäntö ei velvoita määrittämään hometoksiineja sertifioitavasta siemenestä, eikä anna raja-arvoja hometoksiineille. Siemenen fysiologinen laatu määrittyy vähimmäisitävyysvaatimuksen kautta.
Jos siemen sisältää haitallisessa määrin homeita, se tulee ilmi alhaisena itävyytenä. Jos lajin vähimmäisitävyysvaatimus ei täyty, siemenerää ei sertifioida.
Omaa siementä käyttäville raakaerien itävyydet voivat antaa suuntaa yleisestä laadusta.
Siemenlaboratoriossa tutkitaan sertifiointia varten otettujen näytteiden lisäksi tilaustutkimusnäytteitä, joita ovat siemenpakkaamojen raakaeränäytteet ja viljelijöiden TOS-näytteet.
Omaa siementä käyttäville raakaerien itävyydet voivat antaa suuntaa yleisestä laadusta.
Peitattujen kaurojen keskimääräinen itävyys tilaustutkimusnäytteissä on 91,2 prosenttia ja peittaamattomien 88,1 prosenttia. Vastaavat luvut ohrille ovat 89,9 ja 87,9 prosenttia sekä kevätvehnille 92,3 ja 84,3 prosenttia.
Nämä keskimääräiset itävyydet ovat kauralla alhaisempia edelliseen tarkastuskauteen verrattuna, mutta ohralla parempia. Peittaamattomien kevätvehnien keskimääräinen itävyys on edellisiin kausiin verrattuna alhainen.
Herneen keskimääräinen itävyys 85,9 prosenttia on hiukan edellistä kautta parempi.
Tarkastuskautta koskevat ajantasaiset ja aikaisempien tarkastuskausien siementen laatutulokset ovat nähtävissä Ruokaviraston avoimessa tiedossa osoitteessa avointieto.ruokavirasto.fi.
Kirjoittaja työskentelee Ruokaviraston siemenlaboratoriojaostossa.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
