Miten käy tukimaksatusten, kun 10 prosenttia Ruokaviraston henkilöstöstä irtisanotaan? Näin pääjohtaja kommentoi

Ruokavirasto kertoi maanantaina viraston talouden tasapainottamiseksi pidettyjen yhteistoimintaneuvottelujen johtavan 93 henkilön irtisanomiseen ja koko henkilöstön kahden viikon lomautuksiin. Työntekijöitä virastossa on yhteensä noin tuhat.

”Säästötoimet vaikuttavat väistämättä Ruokaviraston palvelukykyyn sen eri toiminnoissa. Resurssien supistuessa emme voi täysin välttyä palvelutason laskulta”, sanoo pääjohtaja Leena Räsänen.

Kuinka irtisanomiset vaikuttavat maataloustukien maksatuksiin? Pystytäänkö syksyn maksatukset hoitamaan suunnitellusti?

”Tukimaksatukset ovat ruokaturvallisuuden ohessa Ruokaviraston kriittisiä tehtäviä”, Räsänen toteaa MT:lle.

Vielä ei ole kuitenkaan selvillä, kuinka irtisanomiset vaikuttavat tukimaksuista vastaaviin työntekijöihin.

Toisin sanoen, irtisanottavien määrä on päätetty, mutta vielä ei tiedetä mistä tehtävistä henkilöstöä irtisanotaan.

”Ei ole selkeätä yhtä tai useampaa tehtävää, mitä voisi lopettaa kokonaan. Koko organisaatio käydään huolella läpi, mistä voidaan tehostaa vaarantamatta kriittisiä tehtäviä”, Räsänen sanoo.

Hän lupaa viraston tiedottavan, kun irtisanomisten vaikutukset tiedetään tarkemmin ja pystytään sanomaan, miltä osin palvelutaso laskee ja kuinka se näkyy esimerkiksi viljelijöille.

Vielä ei ole arviota, milloin tämä tiedetään.

Ruokaviraston henkilöstö on kritisoinut yt-neuvottelujen lopputulosta. Henkilöstön mielestä irtisanomiset ovat suhteettoman laajoja ja samaan aikaan rahaa käytetään it-palveluiden ostamiseen talon ulkopuolelta.

Työntekijöiden mukaan Ruokaviraston rahoitusvajeen taustalla on valtiotyönantajan ja maa- ja metsätalousministeriön toiminta, jossa virastolle annetaan uusia tehtäviä ilman resursseja.

Räsänen sanoo, että henkilöstön tekemät säästöehdotukset on käyty tarkasti läpi. Hänen mukaan aikataulu säästöille on niin tiukka, ettei esimerkiksi henkilöstön ehdottamia säästöjä lakisääteisistä tehtävistä luopumisista pystytä tekemään.

Myös viraston johdolla olisi haluja luopua osasta tehtävistä, mutta se vaatisi ensin poliittisia päätöksiä, jotka eivät hetkessä synny.

It-kehitystä pitää myös järkiperäistää, Räsänen toteaa. Sekin vie kuitenkin aikaa.

Yt-neuvotteluissa haettiin kuluvalle vuodelle jo tehtyjen sopeutusten lisäksi vuodelle 2024 noin 4,4 miljoonan säästöt. Kehyskaudelle 2025–2028 oli neuvotteluesityksen mukaisesti tavoitteena löytää vuositasolla yhteensä kymmenen miljoonan euron pysyväisluonteiset säästöt viraston toimintamenoihin.

Ruokaviraston toimintamenojen nettorahoitus vuonna 2024 on noin 79,5 miljoonaa euroa.