Jukka-Pekka Saari pitää lypsytyöstä ja on tarkka eläinten hoidosta. Hän toimi aiemmin lomittajana. Kuva: Lari Lievonen
Saaret etsivät viisi vuotta, ja lopulta tärppäsi: Oma maitotila löytyi lehti-ilmoituksen avulla
Jonna ja Jukka-Pekka Saari etsivät sopivaa maitotilaa viitisen vuotta. Lopulta lehti-ilmoitus Maaseudun Tulevaisuudessa johdatti perheen Nurmekseen Pohjois-Karjalaan.TilaajalleNurmes
Jonna ja Jukka-Pekka Saari ostivat maitotilan ennalta tuntemattomilta yrittäjiltä vajaat viisi vuotta sitten. Päätös tuntuu yhä oikealta. Kuva: Lari LievonenTuntui heti kodilta, kun tuli pihaan, kuvailee Jukka-Pekka Saari ensimmäisiä ajatuksia Mäntysaaren tilasta. Vaimo Jonna on samaa mieltä. Kun edelliset omistajat olivat lisäksi valmistelleet tilan myynnin hyvin ja hintapyyntö oli realistinen, ratkaisu muutosta Pohjois-Karjalaan oli helppo.
Keski-Suomessa Kivijärvellä asunut pariskunta oli etsinyt sopivaa tilaa noin viisi vuotta. Maantieteellisesti alue oli laaja, vain aivan pohjoisin Suomi oli rajattu pois.
Toiveissa oli löytää kohtuullisen kokoinen tila, jolla ei ole lypsyrobottia, sillä lypsäminen on pariskunnalle mieluisaa työtä.
Lomittajana kymmenen vuotta työskennellyt Jukka-Pekka ja maitotilalta kotoisin oleva Jonna ehtivät käydä katsomassa noin 30 eri maitotilaa. Laskelmat tehtiin viidestä. Hintahaitari oli suuri ja osa tiloista selvästi lopulta löytynyttä isompia.
”Jälkikäteen ajatellen oli hyvä, ettei rahoitus niihin suurimpiin onnistunut”, Jonna Saari toteaa.
Osassa myytävistä tiloista näkyi myös se, että tunnearvo oli laskettu mukaan hintaan. ”Siitä ei kuitenkaan voi maksaa mitään.”
Navetan ensimmäinen osuus on rakennettu 1950-luvulla ja laajennus 2000-luvun alussa. Vuonna 1994 rakennettu asuintalo ei juuri vaatinut remonttia. Kuva: Lari LievonenSaaret ostivat tilan keväällä 2019. Silloin navetassa oli 26 lypsypaikkaa ja omaa peltoa noin 20 hehtaaria.
Nyt peltoa on vuokramaineen noin 75 hehtaaria ja lypsypaikkoja 36. Lisäpaikat tehtiin hiehoparsista.
”Sijoitetun euron on tuotettava nopeasti tällaisessa paikassa”, Jukka-Pekka toteaa.
Tila siirtyi Saarille noin puoli vuotta ensimmäisen yhteydenoton jälkeen.
”Oli valmis arvio ja laskelmia. Molemmat osapuolet joustivat. Edeltäjät halusivat oikeasti, että työ täällä voi jatkua.”
Perheen nuorin lapsi Väinö on runsaan parin kuukauden ikäinen. Isommat lapset ovat koululaisia. Kuva: Lari LievonenSiirtymä osui edellisten omistajien lomaviikolle, jolloin lomittajat hoitivat navettaa ja Saaret sekä lähtijät pystyivät keskittymään muuttoon. Vaihto sujui juohevasti.
”Yhtenä aamuna käytiin porukalla navetassa ja joitakin asioita on kysytty sen jälkeen”, Jukka-Pekka Saari sanoo.
Tilalla oli hyvä ja kestävä karja, jonka tuotos on vielä noussut muun muassa lypsyväliä pidentämällä.
”Siitä oli hyvä lähteä kehittämään. Tuotos kävi jo lähellä 12 000 kiloa, mutta nyt se on noin 10 500 kiloa vuodessa”, Jukka-Pekka kertoo.
Tavoitteena on etenkin kestävyys. ”Lehmiä ei poisteta hiehojen edestä, vaan hiehoja myydään, jos niitä on liikaa.”
Karjanjalostuksen tavoitteena on erityisesti kestävyys. Ensimmäinen satatonnari saatiin tilalle viime vuoden lopulla. Kuva: Lari LievonenRuokinnassa Saaret käyttävät apetta, jossa käytetään säilörehua ja kokoviljaa. Kerran kokeilussa on ollut myös pieni ala maissia, joka vaikutti maidon pitoisuuksiin positiivisesti. Tänä vuonna ohran, vehnän ja herneen seoksen herne vaihtuu härkäpapuun.
”Tykkään kokeilla. Ape mahdollistaa monipuolisuuden. Rehun syönti on appeen myötä lisääntynyt”, Jukka-Pekka sanoo.
Kustannusten kohoamisen myötä tilalla on muun muassa tehostettu lietelannan käyttöä ja vähennetty ostolannoitteita.
”Tiukkaahan tämä on ollut, mutta vielä on pärjätty”, Jonna Saari.
Ajatukset tulevaisuudesta ovat silti valoisat. ”Nyt kehitetään sieltä, mistä pystyy, vaikka rahaa ei juuri jää isompiin parannuksiin.”
Motivaation kannalta tärkeintä on halu tehdä juuri tätä työtä. ”Mutta tietysti sen pitää tuottaa, yrityksenä tätä on koko ajan ajateltava”, Jukka-Pekka lisää.
Keväällä 2020 alkanut korona hidasti osittain perheen tutustumista paikallisiin, mutta he ovat silti kokeneet olevansa tervetulleita.
Perheessä on kaksi kouluikäistä lasta sekä runsaan kahden kuukauden ikäinen Väinö-vauva.
Matkaa lähimpiin palveluihin on, mutta siihen Saaret olivat ennalta tottuneita. He tilaavat paljon tuotteita myös kotiin maitoauton toimittamina.
Maidontuottajan arki ei ole helppoa, mutta Saaret ovat tyytyväisiä päätökseensä ostaa tila. ”Tässä voi välillä järjestää itselleen päivällä vapaata, jos tuntuu, että ei jaksa. Kunhan ei siirrä töitä liikaa”, Jukka-Pekka Saari sanoo. Kuva: Lari LievonenSaaria huolestuttaa, miten vähän moni kuluttaja nykyään tietää maidontuotannosta. Kun MTK ehdotti tilaa 1.6. vietettävän maailman maitopäivän vierailukohteeksi, heille oli selvää lähteä mukaan.
Tuolloin pihamaalle nousee yhteistyökumppanien telttoja ja yleisö pääsee seuraamaan lehmien laskeua laitumelle. Paikalle odotetaan noin sataa vierasta. Joukossa on ainakin paikallisia koululaisia.
”Haluamme tuoda esiin positiivisuutta ja näyttää, että pieniäkin tiloja on vielä”, Jukka Saari sanoo.
”Haluamme tuoda esiin positiivisuutta ja näyttää, että pieniäkin tiloja on vielä”
”Alaan kohdistuvat syytökset tietysti harmittavat. Arvostus saisi nousta. Tätä kuitenkin tehdään joka päivä ja samalla huolehditaan huoltovarmuudesta”, Jonna Saari lisää.
Maailman maitopäivä on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n organisoima päivä, joka juhlistaa maidon monia merkityksiä maailmalla. Suomessa päivää nostavat esiin muun muassa MTK ja meijerit.
”Haluamme tuoda esiin maidontuotannon merkityksen suomalaisessa ruokaketjussa sekä sen, miten alalla ponnistellaan joka päivä myös toiminnan kestävyyden edistämiseksi”, MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattio sanoo.
”Suomen 4 500 maitotilalla on suuri merkitys ruuan tuotannon ja työllistämisen näkökulmasta. Vastuullisuus nähdään menestystekijänä, ja koko ketjussa toimitaan jatkuvasti muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.”
Päivään voi osallistua tilavierailun lisäksi esimerkiksi jakamalla maitoaiheisia postauksia sosiaalisessa mediassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
