

Tanskalaistaustainen Boe Clausen viljelee veljensä ja lankonsa kanssa vanhempien perustamaa Stokrosen vilja- ja nautatilaa Wardenissa, liki 150 kilometriä Pohjois-Amerikan suurimmasta vesivoimalasta, Columbia-joen Grand Couleen padosta, etelään.
Osa tilan pelloista voidaan keinokastella Banks-järven vedellä. Clausen pitää kastelumahdollisuutta ratkaisevana alueella, missä sataa vuosittain noin 20 senttiä. Ennen kastelua alue oli pitkälti aavikkoa.
Tilalla on omaa peltoa liki 5000 hehtaaria ja vuokrattua vielä 750 hehtaaria. Kastelussa on 1500 hehtaaria. Loppu on etupäässä laitumina.
Viljelyssä on vehnää, maissia nautakarjalle, sinimailasta, timoteita ja erilaisia palkokasveja. Siitoseläinten myynti on tilan toinen kivijalka.
”Yhdysvallat tuo Aasiasta tavaraa enemmän kuin vie sinne. Parempi laittaa kontti täyteen heinää kuin palauttaa se tyhjänä.”
Vesi, lämmin sää ja auringonpaiste luovat ihanteelliset viljelyolot. Maissista korjataan 20 tonnin hehtaarisatoja ja heinistäkin lähes kymmenen tonnin satoja.
Heinää viedään Aasiaan, kuten Japaniin. Markkinatilanne kuitenkin huolettaa Clausenia. Hinta on vajonnut 160 euroon tonnilta, mikä kattaa nipin napin tuotantokulut.
”Vähintään 200 euroa pitäisi saada.”
”Hinta on huono, mutta rahti on onneksi edullinen. Yhdysvallat tuo Aasiasta tavaraa enemmän kuin vie sinne. Parempi laittaa kontti täyteen heinää kuin palauttaa se tyhjänä.”
”Aiemmin koneita pystyttiin uusimaan säntillisesti, mutta nyt investoinnit ovat jäissä.”
Clausenin mukaan pellot kastellaan kuumimpaan kesäaikaan 30 tunnin välein 12 milliä kerrallaan. Kesässä vettä kuluu noin metrin verran. Vedestä peritään 200 euroa hehtaarilta vuodessa.

Viljelijöillä on takana kaksi tukalaa vuotta, kun dollari on vahvistunut ja tuottajahinnat ovat samalla laskeneet. ”Tilanne tuskin paranee tänä vuonna. Aiemmin koneita pystyttiin uusimaan säntillisesti, mutta nyt investoinnit ovat jäissä”, Clausen kertoo.
Wardenista 30 päässä Lindissä Blake Higley harmittelee. Tila sijaitsee muutaman kilometrin sivussa eikä Columbia-joen kastelujärjestelmä ulotu tilalle asti. Olen 30 vuotta yrittänyt saada kastelukanavaan jatkoa, mutta turhaan.
Higley kasvattaa vehnää, öljykasveja ja sinappia. Perunasta on luovuttu kannattamattomana. Peltoja kastellaan pohjavedellä, jota pumpataan yli 50 metrin syvyydestä. Pumppaaminen on kallista eikä pohjavesi ole laadultaan yhtä hyvää kuin jokivesi.
Ilman kastelua sadon saaminen on lottoamista ja täysin vähäisten sateiden varassa. Osaa pelloista viljellään joka toinen vuosi.