”Maanviljelijä on itse vastuussa omasta tuotannostaan” – Virossa maataloutta kehitetään jatkossakin markkinoiden ehdoilla

Vitsikkäästi kriisiministeriksi itseään kutsuva Urmas Kruuse on tottunut uransa aikana haasteisiin. Hänen ollessaan aiemmin maaseutuministerinä 2015–2016 Viron maataloutta koetteli afrikkalainen sikarutto. Nyt vuorossa on inflaatio ja energiakriisi.

Paikallisessa avoimien tilojen päivässä tavatessa Kruuse vaikuttaa kylmän rauhalliselta maailmantilanteeseen nähden. EU:n korkein inflaatiotaso ja maataloustuotannon kustannuspaine ovat saaneet hänen mukaansa markkinat sekaisin. Liiallista valtion väliintuloa halutaan kuitenkin välttää.

”Maanviljelijä on itse vastuussa omasta tuotannosta. Se on meillä ainoa tapa tuottaa jatkossakin. Silti historia näyttää, että joskus valtion on tultava väliin.”

”Emme kuitenkaan halua kajota liikaa, sillä joka tapauksessa kaikki tukirahat vinouttavat toimivaa järjestelmää”, Kruuse toteaa.

Viro on saanut muiden EU-maiden tavoin komissiolta maatalouden kriisitukea, jota se on täydentänyt kansallisella lisätuella. Huoltovarmuuteen on panostettu Ukrainan sodan seurauksena.

”Venäjän toimista johtuen olemme kehittäneet ohjelman energian huoltovarmuuden varmistamiseksi. Myös ruoan varmuusvarastoja on kasvatettu”, Ministeri kertoo.

Markkinaliberaalia reformipuoluetta edustava Kruuse ei kuitenkaan näe tukipolitiikan olevan ratkaisu maatalouden ongelmiin isossa kuvassa. Lääke nähdään tautia pahempana.

”Tässä kuussa on jo nähty ensimmäisiä merkkejä maatalouskaupan normalisoitumisesta. Ostajat alkavat rauhoittua ja paniikkiostaminen vähentyi. Virolaiset siankasvattajat ovat kuitenkin erityisen hankalassa tilanteessa. Viljan hinta on noussut valtavasti, mutta eläimestä saatava raha ei”, Kruuse kuvaili heinäkuun lopulla.

Toisin kuin Suomi, Viro on merkittävä vientimaa maidon ja viljan osalta. Viime kuukausien hinnannousu saattaa kääntyä näiden tuotantoalojen eduksi.

Esimerkiksi maidon tuottajahinta on ollut aiemmin jopa 20 prosenttia Suomen hintojen alapuolella. Viimeisten kuukausien aikana tämä ero on kuroutunut lähes kiinni hintaeron ollessa enää vain muutamia prosentteja Suomen eduksi.

Avointen tilojen päivässä puhunut Kruuse kertoo lähiruoan olevan välttämätön osa Viron maatalouden tulevaisuutta. Tähän ollaan valmiita panostamaan myös valtion toimesta.

”Kun aloitin 2015 maaseutuministerinä, lähiruokatapahtumaan osallistui noin sata tilaa. Nyt mukana on yli kolmesataa. Kysyntä siis kasvaa ja me pyrimme tukemaan tätä omalta osaltamme siirtymällä lähiruoan käyttöön kouluissa. Tiedämme, ettei tämä tapahdu hetkessä, mutta se on tavoitteemme.”

Vaikka ministerin mielestä suomalaiset ovat edelläkävijöitä lähiruoka-ajattelussa, täkäläinen lähiruokapäivä, Avatud Talude Päev, on suomalaista lähiruokapäivää huomattavasti suositumpi. Kaksipäiväinen tapahtuma keräsi tänä vuonna 260 000 kävijää. Suomen väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaisi yli miljoonaa vierailijaa.

Kruuse tarjoaa suosion syyksi täkäläistä mukautumiskykyä.

”Meillä on tapana siirtyä tuumasta toimeen hyvin nopeasti. Ehkä virolaiset tykkäävät myös esitellä toimintaansa suomalaisia enemmän. Vieraanvaraisuus on meille tärkeää”, Kruuse summaa.

Suomessa vastaavanlainen tapahtuma, Lähiruokapäivä, järjestetään tänä vuonna 10. syyskuuta. Tapahtumassa osallistujat pääsevät tutustumaan maaseudun toimijoihin ympäri maan näiden tiloilla ja toimipaikoilla. Tapahtuman järjestäjiksi saavat ilmoittautua kaikenlaiset maaseudun tilat ja yhdistykset.