Sastamalassa tehdään historiaa – kilteistä ja äänekkäistä tempo-karjuista odotetaan rauhallista isärotua

Finnpigin karjuasemalla Sastamalassa on käynnissä harvinainen kokeilu. Yhtiö testaa vuosien tauon jälkeen uutta sikarotua, jonka toivotaan sopivan osaksi suomalaisen sikaketjun kolmiroturisteytystä. Kyseessä on Hollannissa jalostettu rotu tempo.

Toistaiseksi Finnpigin asiakastilojen risteytysemakot siemennetään pääasiassa duroc-rodulla, jota tuodaan Norjasta ja Tanskasta.

Sastamalaan saapui joulukuussa 29 tempo-karjua, joista kerätyllä siemenellä on tehty jo ensimmäiset siemennykset testitilalla. Kesän lopulla saadaan tuloksia siitä, miten tempolla siemennettyjen norjanmaatiais-yorkshire-risteytysemakkojen porsaat kasvavat.

”Tempoa käytetään paljon Keski-Euroopassa. Nyt selvitämme, miten se pärjää suomalaisissa tuotanto-oloissa. Ratkaisu siitä, tuleeko tempo markkinoille, tehdään noin vuoden kuluttua”, Finnpigin toimitusjohtaja Heikki Hassinen sanoo.

Rotuna tempo on rauhallinen, ja sillä on ainakin jalostaja Topig Norsvinin mukaan hyvin pieni riski hännänpurentaan.

”Kilttejä ja äänekkäitä. Ja siemenen laatu on ollut hyvä”, kuvailee sikalamestari Hilkka Vistilä tempo-karjuja.

Tempoa on alun perin jalostettu Hollannissa, mutta maan tautiriskien vuoksi jalostuksen ydintyö on siirretty Kanadaan.

”Tuonti tänne tehtiin äärimmäisen varovasti ja yhteistyössä ETT:n (Eläinten Terveys ry) kanssa. Lähtötila täyttää ETT:n vaatimukset”, Hassinen kertoo.

”Tempoa käytetään paljon Keski-Euroopassa. Nyt selvitämme, miten se pärjää suomalaisissa tuotanto-oloissa”, sanoo Finnpigin toimitusjohtaja Heikki Hassinen. Kuvassa duroc-rotuinen karju.  Kuva: Sanne Katainen

Sikojen jalostuksessa ei ole enää viime aikoina harpottu suuria tuottavuusloikkia, kuten vielä joitakin vuosia sitten, jolloin esimerkiksi porsastuotos emakkoa kohti kasvoi nopeasti.

”Porsasmäärä ei oikeastaan voi kasvaa enää, sillä silloin emakon pitäisi pystyä syömään selvästi enemmän. Myös nisämäärä tulee vastaan, vaikka se onkin kasvanut. Harvalla risteytysemakolla on enää alle 16 nisää”, Hassinen kertoo.

”Nykyisin kehitetään enemmän laadullista puolta, jolla voidaan esimerkiksi vähentää lääkityksien ja rokotusten tarvetta.”

Hassisen mukaan jalostustyöllä saadaan alennettua lihasian tuotantokustannuksia keskimäärin 2,7 euroa vuodessa.

Finnpig pyrkii takaamaan omistajayhtiöilleen Atrialle ja HKScanille mahdollisimman hyvää eläinainesta.

”Tällä hetkellä hybridituotannossa matkaa jalostuksen kärkeen on noin 1,5 vuotta”, kertoo Hassinen. Matka syntyy siitä, että Suomessa ei jalosteta Finnpigin käyttämiä rotuja, vaan aines hankitaan Norsvin yhtiön kautta.

”Tietysti Norjan ja Tanskan asemat pitävät rotujen parhaat itse, ne eivät lähde vientiin. Olemme kuitenkin hyvin lähellä kärkeä.”

Sikalamestari Hilkka Vistilä ottaa siementä tanskalaiselta duroc-karjulta. Karju hyppää keruuta varten karsinaan tuodulle telineelle.  Kuva: Sanne Katainen

Asemalla Sastamalassa on yleensä 160–180 karjua kerrallaan ja sieltä lähtee noin 280 000 siemenannosta vuodessa. Määrä laski viime vuonna hieman, koska emakoiden määrä väheni.

Yhdestä karjusta saadaan keskimäärin 42 annosta viikossa.

”Olemme karjukohtaisten annosten määrässä pohjoismaisen vertailun mukaan aika hyviä”, Hassinen kehaisee.

Jokaisesta kerätystä sperma-annoksesta tutkitaan siittiöiden tiheys, elävyys ja laatu. Lisäksi seurataan säilyvyyttä ja mahdollisia bakteerikasvustoja, tuotantopäällikkö Mira Mäkelä kertoo.

Siemenen laatua analysoidaan tietokoneen avustuksella. Anniina Katajisto tarkastelee siittiöiden elävyyttä karjuaseman laboratoriossa.  Kuva: Sanne Katainen

Isärotujen seossiemen sekoitetaan noin kolmen eri karjun spermasta. Emärotujen siemen myydään yksilösiemenenä, mutta tietyn karjun sperman tilaaminen ei siis ole enää mahdollista. Tilaaja valitsee vain rodun ja sen, haluaako perussiementä vai top-siementä, joka tulee jalostusarvoltaan parhaaseen kolmannekseen kuuluvilta karjuilta.

Siemenannokset jaellaan niin sanotulle sikatiheälle alueelle eli käytännössä Lounais-Suomeen, suoraan asemalta heti keruupäivänä. Muualle kuriirikuljetus toimittaa annokset seuraavana päivänä. Kauimmaiset asiakastilat sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa.

Suomeen tuodaan vuosittain kolme erää karjuja sekä Norjasta että Tanskasta. Lisäksi tuodaan norjanmaatiaisrodun spermaa joka toinen viikko.

Karjut ovat saapuessaan noin seitsemän kuukauden ikäisiä ja ne viipyvät asemalla noin vuoden. Yksilökarsinoissa elävät karjut ovat pääasiassa varsin terveitä. Yleisimmät poistosyyt ovat sperman heikko laatu sekä jalkavaivat, jotka hankaloittavat keruun vaatimaa hyppäämistä.

Jokaisella karjulla on oma, tilava karsina.  Kuva: Sanne Katainen