”Fosfaatti ei ole akuutti ongelma Suomelle tällä hetkellä. Kyllä se on nimenomaan typpilannoitteet”, Jyrki Niemi aprikoi. Kuva: Tapio Vesterinen
Suomi aikaistaa maataloustukien maksua: Lannoitteiden hinnan ruokkima kustannuskriisi pakottaa poikkeustoimiin
Tukien maksua aikaistetaan syys-lokakuulle. Komissio teki poikkeuksen ennakkomaksuihin Suomen aloitteesta, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Tilaajalle
Lannoitteiden kallistuminen vaikeuttaa viljelyä. Kriisituen toteutusta valmistellaan parhaillaan, ja se on tarkoitus maksaa osana nykyisiä tukijärjestelmiä. Tavoitteena on ottaa kansallinen rahoitus budjetin sisältä. Arkistokuva. Kuva: Arto TakalampiSuomi aikaistaa tukimaksatuksia.
Taustalla vaikuttaa energian ja eritoten lannoitteiden hinnan ruokkima kustannuskriisi. Huoli ruuantuotannon jatkuvuudesta on noussut eri puolilla Eurooppaa.
Suomessa perustulotuesta ja uudelleenjakotuesta on tarkoitus maksaa 75 prosenttia syys-lokakuulla ja 20 prosenttia joulukuussa, kun normaalisti näistä tuista maksetaan 95 prosenttia joulukuussa.
Komissio teki tämän poikkeuksen ennakkomaksuihin Suomen aloitteesta, sanoo sähköpostitse maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
Tarvittavat muutokset EU-lainsäädäntöön on tarkoitus vahvistaa tällä viikolla.
”Biokaasuntuotantoa tarvitaan lisää, sillä se parantaa myös energia- ja lannoiteomavaraisuuttamme.”
”Yksittäisellä tekijällä ei yleensä ole isoa merkitystä, mutta nyt useat tekijät nostavat yhtä aikaa lannoitteiden hintoja”, kuvailee maatalous- ja kauppapolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
Uusi isku oli Venäjän päätös korottaa rautatiekuljetusten maksuja moninkertaisiksi.
Vaikka Suomi on pystynyt vähentämään lannoitteiden raaka-aineiden tuontia Venäjältä, osuus on edelleen merkittävä, Niemi sanoo.
Tohmajärvellä lannoitteita valmistava Cemagro on päättänyt lomauttaa kaikki työntekijänsä Venäjän tilanteen seurauksena.
Cemagro on merkittävä maatalouslannoitteiden valmistaja ja maahantuoja Suomessa.
Komission ehdotuksen mukaan viljelijät voisivat mahdollisesti saada myös maksuvalmiustukea, joka kattaa enintään 50 prosenttia lannoitteiden lisäkustannuksista.
Tuki voitaisiin korottaa enintään 80 prosenttiin viljelijöille, jotka ovat sitoutuneet lannoitteiden käytön vähentämiseen tai muihin ympäristötoimiin.
Suomi tuo lannoitteita aiempaa enemmän muista Euroopan maista, kuten Norjasta, Puolasta ja Saksasta.
Venäjä taas vie aiempaa huomattavasti enemmän lannoitteita EU:n ulkopuolelle: Brasiliaan, Intiaan, Kiinaan ja Turkkiin. Myös monet Afrikan maat ostavat venäläisiä lannoitteita.
"Sehän toisaalta taas saattaa avata Euroopalle mahdollisuuksia hankkia lannoitteita muilta toimittajilta”, Niemi pohtii.
Suomessa on tavoitteena nostaa kadmium-rajaa väliaikaisesti Ruotsin tasolle, minkä on tarkoitus monipuolistaa kilpailua lannoitteissa, Essayah kertoo.
Esimerkiksi Marokosta louhitut fosfaattilannoitteet sisältävät luonnostaan kadmiumia.
”EU:kin on hyvin riippuvainen Marokosta. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Marokon merkitys on kasvanut entisestään”, Niemi sanoo.
Essayah painottaa myös kierrätyslannoitteiden ja biokaasuntuotannon merkitystä.
”Biokaasuntuotantoa tarvitaan lisää, sillä se parantaa myös energia- ja lannoiteomavaraisuuttamme.”
Biokaasuntuotantoa tarvitaan Suomeen lisää, sanoo ministeri Sari Essayah. Kuva: Lari LievonenSuomi on ainoa EU-maa, josta löytyy fosfaattivarantoja omasta takaa. Siilinjärven fosfaattikaivos siirtyi norjalaisen Yaran omistukseen Kemira GrowHow -kaupan yhteydessä vuonna 2007.
Kaliumin osalta merkittäviä tuottajia on Venäjän ja Valko-Venäjän lisäksi Kanada.
Olisiko Suomi vahvemmilla nyt, jos fosfaattivarannot olisivat edelleen omissa käsissä?
”Jos puhutaan akuutista kriisistä, Suomen satotaso ei ensimmäisenä kaadu fosforiin”, sanoo Niemi.
”Monilla pelloilla on fosforia jo maaperässä sen verran, että ainakin yhden kasvukauden yli voidaan monin paikoin selvitä pienemmällä fosforilannoituksella."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
