Äärimmäisyyksien kasvukausi turmeli viljelijöiden satotoiveet

Huhtikuussa näytti vielä hyvältä: esimerkiksi Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla kylvöt alkoivat reilusti huhtikuun puolella. Sitten sää käänsi selkänsä viljelijöille ja hyvälle sadolle piti jättää hyvästit.

Runsaslumisen talven ja huhtikuun viileyden takia pellot kuivuivat vaihtelevasti ja monin paikoin toukokuun alussa maa oli vielä kylmää. Kylvöt etenivät verkkaisesti.

Toukokuun puolivälissä lämpö sai kylvöt vauhtiin ja ensimmäisenä kylvetyt kasvustot viimein orastumaan.

Sitten tulivat sateet ja monin paikoin kylvöt pysähtyivät täysin. Myöhäisimpiä viljalajikkeita piti alkaa vaihtaa aikaisempiin. Märkyys uhkaksi tukehduttaa jo peltoon pantuja siemeniä.

Paavo Heinola kulki mietteliäänä kaurapellollaan Jämsässä 25.7. Kuva: Petteri Kivimäki

Pari viikkoa lähes pysähdyksissä olleet kylvöt pääsivät käyntiin kesäkuun alussa. Jopa Etelä-Suomessa oli tiloja, jotka eivät olleet pystyneet edes aloittamaan. Lopulta kylvöt saatiin monin paikoin tehtyä vasta juhannuksen alla.

Heinäkuussa päälle rysähti helle. Se kypsytti mansikat ja puutarhavadelmat pikavauhtia ja näivetti salaattiviljelmiä.

Kuumuus tuleennutti viljaa liian nopeasti ja paikoin päästiin syysohraa puimaan ennätysaikaisin.

Monen peltoviljelykasvin kannalta kuivuus osui pahimpaan mahdolliseen aikaan eli sadon rakentumisvaiheeseen. Jyvät ja palot jäivät pieniksi ja tyhjiksi.

Mika Tanskanen pui lyhyeksi jäänyttä viljaa 30.8. Polvijärvellä. Kuva: Lari Lievonen

Elokuussa alkoi olla selvää, että nyt korjataan katovuoden satoa. Viljojen hehtaarisadot olivat jäämässä jopa viidesosaan normaalista. Heikoimmat viljakasvustot jäivät peltoon tai päätyivät polttoon.

Elokuun puolivälissä sää muuttui epävakaaksi ja alkoi hidastaa puinteja sekä kohottaa puintikosteuksia. Koska kevätviljoja ei saatu korjattua ajoissa, syyskylvösuunnitelmia oli pakko alkaa laittaa uusiksi.

Runsas vedentulo painoi kasvustoja lakoon ja jyvät alkoivat itää tähkissä. Niukkojen kilojen lisäksi korjattiin laadultaan huonoa satoa.

Puinnit alkoivat kääntyä loppusuoralle syyskuun puolivälin tienoilla. Syysvilja-alat kasvoivat reippaasti, syysvehnäala kasvoi Suomen historian suurimmaksi.

Marraskuussa Luonnonvarakeskus Luke kertoi, että syksyn viljasato jäi 2,6 miljardiin kiloon, lähes 30 prosenttia pienemmäksi kuin kymmenen viime vuoden keskimääräinen viljasato. Yhtä pieni viljasato on viimeksi korjattu vuonna 1992.

Syysviljoista saatiin lähes normisato, mutta kevätviljojen sadot jäivät vaatimattomiksi.

Ohran ja kauran parhaat sadot saatiin maakunnissa, missä turve- ja multamaiden osuus on suurin eli Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.