MTK ja SLL vastustavat ympäristökorvauksen rajauksia

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola on pettynyt komissiolle tehtävästä esityksestä, joka rajoittaisi tuntuvasti tänä vuonna käyttöön otettua ympäristökorvausjärjestelmää. Rajoitukset kohdistuvat hänen mukaansa suosituimpiin ja myös vaikuttavimpiin toimenpiteisiin.

Samoilla linjoilla ovat sekä Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola että ruotsinkielisin luonnonsuojeluliiton Natur och Miljön ympäristönhoitopäällikkö Anne Antman.

Antman oli itse mukana rajoituksia esittävässä maaseudun kehittämisohjelman seurantakomiteassa. Hän jätti komitean esitykseen eriävän mielipiteensä.

Toisin kuin edellisten kausien ympäristötuet, ympäristökorvaus onnistuttiin hänen mukaansa rakentamaan viljelijöitä tehokkaisiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin motivoivaksi.

"On erittäin huonoa ympäristöpolitiikkaa tehdä näin raju leikkaus korvauksiin tilanteessa, jossa viljelijät ovat vihdoinkin sitoutuneet toteuttamaan ympäristötoimenpiteitä", Antman toteaa eriävässä mielipiteessään.

Antman pitää ongelmallisena leikkauksen kohdentamista tasaisesti kaikkiin toimenpiteisiin. Hänen mukaansa on esimerkiksi syytä epäillä, ettei kaikkia suojavyöhykkeitä ole perustettu ympäristökuormituksen vähentämisen kannalta tärkeimmille lohkoille.

"Sen sijaan että rajoitetaan kaikkien mahdollisuuksia perustaa suojavyöhykkeitä, pitäisi määritellä niille tarkat kohdentamisalueet."

Pietola pitää erityisen suurena ongelmana sitä, että valtio "palkitsee" viljelijöiden laajan sitoutumisen muuttamalla sitoumusehtoja rajusti heti ensimmäisen vuoden jälkeen.

"Viljelijät ovat osoittaneet, että he ovat valmiimpia ympäristön kannalta hyödyllisiin toimenpiteisiin kuin sopimuksen toinen osapuoli eli valtio."

Pietola muistuttaa, ettei läheskään kaikista ympäristön tilaa parantavista toimista saa myyntituloja, joilla niistä aiheutuneita kustannuksia voi kattaa.

"Ilman riittävää kompensaatiota niitä ei voi toteuttaa."

MT 17.11. Leikkuri iskee luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksiin